Luonto hoivaa meitä, hoivataan me luontoa

Tweet

 

Green Care tarkoittaa luontolähtöisiä hyvinvointipalveluita, joita tuotetaan luonnossa tai luonnosta. Kyse voi olla luontolähtöisistä hoivapalveluista, kuntoutuksesta, eläinavusteisesta terapiasta tai esimerkiksi erilaisista harrastus- tai opetuspalveluista.

Luontolähtöiset toiminnot vastaavat kaupungistuneen ja luonnosta irtautuneen nykyihmisen tarpeisiin, ja kyseessä onkin itse asiassa paluu juurille – vielä muutama vuosikymmen sitten ei ollut aivan tavatonta, että kouluilla, sairaaloilla ja vankiloilla ja muilla julkisilla laitoksilla oli omia puutarhoja ja eläinpihattoja.

Tutkimustieto luonnon terveysvaikutuksista tarkentuu koko ajan. Kyse ei ole enää pehmotieteestä, vaan tieteen kovasta ytimestä, jonka toivoisi tulevan yhä enemmän myös osaksi sosiaali- ja terveyssektoria. Todellinen soteuudistus olisikin saada luontoaskel esimerkiksi osaksi kansanterveysohjelmaa.

Menetettyä luontoa ei saa takaisin

Luonto hoivaa meitä, mutta meidän on myös huolehdittava luonnosta. Luonnon monimuotoisuuden, kuten erilaisten lajien, luontotyyppien ja eri elinympäristökokonaisuuksien turvaaminen kaupunkien ja maakuntien suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää. Muuten meillä ei pian ole luontoa, joka hoivaisi meitä. Menetettyä luontoa ei saa takaisin. Samalla menetetään ainutlaatuisia ekosysteemipalveluja ja tulevaisuuden lääkeaineita. Tänä syksynä uutisoitiin tutkijoiden löytäneen kotimaisesta variksenmarjasta yhdisteen, joka tuhoaa superbakteereja. Luonnossa on uskomaton voima.

Lähiluonnon merkitys konkretisoituu lähimetsien kohdalla – suurimman osan arjen liikunnastaan ihminen tekee asuinpaikkansa lähiympäristössä, joten on huolehdittava siitä, että kaavoituksessa turvataan myös tarpeeksi laadukasta ja luonnontilaista lähiluontoa. Tämä tasaa myös sosioekonomisia eroja, sillä kaikilla, esimerkiksi vähävaraisilla, vanhuksilla tai liikuntarajoitteisilla, ei ole mahdollisuutta lähteä nauttimaan luonnosta kauemmas, vaan luontoa on oltava myös siellä, missä ihmiset asuvat.

Monimuotoinen luonto tuottaa korvaamattomia terveyshyötyjä. Ilman lajien kirjoa ja rikasta luontoa meillä ei ole elämän edellytyksiä. Monimuotoinen luonto tarjoaa monenlaisia ekosysteemipalveluja, kuten ilmaston sääntelyä, veden ja ilman puhdistusta, ravinto-, rakennus- ja lääkeaineita, ravinteiden kierrätystä, tulvasuojelua ym., jotka ovat välttämättömiä ihmiselämälle maapallolla.

Ihmisen terveys on riippuvainen monista ekosysteemipalveluista. Luonnon monimuotoisuus hupenee kiihtyvää tahtia. Merkittävimpiä syitä maailmanlaajuiselle sukupuuttoaallolle on elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstaloituminen sekä ja vieraslajit. Väestönkasvu ja kaupungistuminen sekä tehomaa- ja metsätalous kiihdyttävät lajien häviämistä. Useat tutkimukset ovat selvittäneet biodiversiteetin vähenemisen ja tulehduksellisien sairauksien lisääntymisen yhteyttä. Biodiversiteettihypoteesin mukaan vastustuskykymme kehittymiselle on olennaista se, että altistumme varhaislapsuudessa riittävästi monimuotoiselle ympäristölle, erityisesti maaperän mikrobeille. 

Yhä useampi lapsi viettää aikaa sisätiloissa

Elämme kriittisiä aikoja – tulevat vuosikymmenet näyttävät, saammeko kehityksen kelkan käännettyä, opimmeko elämään luontoa kunnioittaen, sen hoivasta nauttien, vai emme. Jos luonnon kokee omakohtaisesti tärkeäksi esimerkiksi positiivisten luontokokemusten ansiosta, syntyy siitä myös halu varjella luontoa. Yhä useampi lapsi ja nuori viettää aikaa sisätiloissa. On uutisoitu lapsista, joiden tasapainoaisti ei kehity normaalisti, koska lapsi ei ole tottunut liikkumaan epätasaisessa maastossa. Ympäristösuhde kehittyy jo lapsesta pitäen – siksi onkin tärkeää viedä lapsia luontoon jo aivan varhaislapsuudesta lähtien.

Tiina Parkkima

Kirjoittaja on biologi, ympäristökasvattaja ja Terve askel luontoon -hankkeen projektikoordinaattori

Terve askel luontoon -hankkeen vieraslajitalkoisiin osallistui kesällä 2018 yli 600 ihmistä.

Lue lisää hankkeesta www.luontoaskel.fi