Vinkkejä anafylaksialapsen isovanhemmalle

Tweet

Lapsenlapsellasi on anafylaksia. Tiedätkö miten toimia turvallisesti? Tässä muutamia vinkkejä anafylaksialapsen kanssa toimimiseen. Kokemukset on kerätty anafylaksialasten vanhempien Facebook-ryhmästä talvella 2022.

Turvallisesti toimiminen anafylaksialapsen kanssa

Tärkeintä on, että otat lapsen anafylaksian tosissaan. Kun lapsella on todettu riski anafylaksiaan, niin lapsi ei saa saada pientäkään murusta ruoka-ainetta, jolle hän on allerginen. Se tarkoittaa käytännössä

• Tuoteselosteiden tarkkaa lukemista
• Huolellisuutta ruuan valmistuksessa ja tarjoilussa, ettei anafylaksialapsen ruoka joudu missään vaiheessa kosketuksiin allergisoivan ruuan kanssa.
• Käsienpesua ja siivoamista
• Allergisoivien ruokien pitämistä riittävän kaukana lapsesta

”Pappa lukee kaupassa ahkerasti tuoteselosteita ja lähettää vielä kuvat minulle niistä varmistaakseen, että tuotteet tai raaka-aineet ovat sopivia.”

”Mummu on imuroinut ja luutunnut lattioita vielä viime hetkellä ennen kuin lapset kirmasivat ovesta sisään”

”Vaaratilanne syntyi, kun isovanhempi otti taaperoikäisen syliin kahvipöytään, kun itsellään on nenän edessä pahasti allergisoivia ruokia ja juomia.”

”Harmillisesti toisessa mummulassa on aina pähkinät ja suklaat pitkin olkkaria ja pöytiä herkuttelujen jäljiltä, itse nostelen ne aina jonnekin turvaan ja pyyhin pöydät.”

”Molemmat isovanhemmat ovat ottaneet vakavasti pähkinäanafylaksian, äitini on jopa jättänyt pähkinät omaan kotiin ostamatta.”

”Mummilla oma "allergiahylly" lapsenlapselleen niin kuivakaapissa kuin jääkaapissa.”

”Kerran mummulassa oli ylläri, manteliöljysaippua. Huomasin sen vasta kun mantelista anafylaksian saanut oli jo kädet saippuassa. Ei heille ollut tullut mieleen, että kaiken kanssa pitää olla tarkkana.”

Kaikille sopivaa syötävää

Lapsella on allergiat enemmän ja vähemmän läsnä päivittäin. Tyypillisesti lapsi ilahtuu, kun hänen allergiat otetaan mukavasti huomioon esim. tarjoiluissa, eikä voivotella miten hän ei voi syödä kaikkea. On tilanteita, joissa on helppo tehdä kaikille samaa ruokaa kuin anafylaksialapselle ja on tilanteita, joissa on järkevää tarjoilla anafylaksialapselle omia tarjoiluja. Kysy aina perheeltä, miten kannattaa toimia ja mitkä tuotteet ovat sopivia.

”Isovanhemmat ovat ostaneet kaappiin lapselle sopivia herkkuja kahvipöytää varten.”

”Ihaninta on, että "mummun koekeittiö" on kehitellyt meille vuosien varrella monia toimivia reseptejä vähistä raaka-aineista ja yllättänyt usein leipomuksillaan. Mummula on ollut ainoa kyläpaikka, mihin on aina voinut mennä luottavaisesti ilman omia eväitä.”

”Omituista on ollut kalaruoan valmistaminen, kun olemme kylässä. Miksi pitää juuri sille kerralle valita ruoka, joka vie mahdollisesti lapsen ensiapuun?”

”Nyt meillä on mummolassa tehdään ruokaa muille kylässä oleville lapsenlapsille, mutta ei meidän anafylaksialapselle, vaikka allergisoivat aineet olisi helppo korvata (esim. pasta -> vehnätön pasta). Omat ruuat pitää viedä mukana.”

”Meillä kyllä isovanhemmat ovat aina kuuliaisesti varmistaneet tuotteiden sopivuuden ja omasta tahdostaan opetelleet tekemään itse vaikkapa leivonnaisia niin, että sopivat kaikille.”

”Mummi tekee allergiselle sopivia karjalanpiirakoita meille pakkaseen, ne on ihan ravitsemuksellisestikin tärkeitä suht suppealla ruokavaliolla olevalle lapselle ja ovat nykyisin jo semmoinen lapsen ja mummin yhteinen juttu.”

Asenne vaikuttaa paljon

Lapsen anafylaksia voi hämmentää, pelottaa ja turhauttaa myös läheisiä. Kuitenkin oikealla asenteella yleensä saadaan asiat sujumaan. Kun on tahtoa löytää ratkaisua, opetella uusia toimintatapoja sekä ottaa anafylaksian riski tosissaan, niin lapsen kanssa on turvallista ja helppo toimia. Ethän vähättele tai voivottele allergioita.

”Mummulassa loukkaannutaan tarpeettomasti, jos on ostettu väärää tuotetta. Me vanhemmatkin huomataan vasta välillä kotona, että tuli kaupasta mukaan väärä tuote. Toki se harmittaa, mutta tuoteselosteiden luku välillä on vaikeaa itse kullekin, teksti on pientä ja sisällötkin vaihtuvat. Siksi usein tuplasyynään mummolassakin, se ei ole epäluottamuslause isovanhemmalle, vaan lapsen turvallisuudesta huolehtimista.”

”Isovanhemmat ei usko kaikkiin lapsen allergioihin, kun ei heilläkään/jollain muullakaan semmosta ole. Se on surullista ja voi olla vaarallista.”

”Isovanhemmat ymmärtävät asian vakavuuden, eikä koskaan missään tilanteessa riskeeraisi lasten terveyttä.”

”Isäni ymmärtää anafylaksian riskin vakavuuden, mutta pelkää vahinkoa, eikä uskalla ottaa anafylaktikkoa luokseen. Poika ottaa asian melko raskaasti nyt, kun ymmärtää jo, mistä jää paitsi, kun isoveli pääsee vaarin luokse. Toivoisin, että isäni opettelisi toimimaan anafylaksiariskin kanssa ja poikani pääsisi hänen luokseen.”

”Mummi voivottelee, kun ei lapsi saa mitään ottaa pöydästä, kun he eivät viitsi lapselle sopivia hommata.”

”Kurjimpia tilanteita on olleet voivottelut lapsen kuullen, että et voi nyt mitään herkkuja syödä tai esimerkiksi kuoleman riskin kauhistelu pikkulapsen kuullen.”

”Mummo osaa ja uskaltaa tehdä sopivaa syötävää lapselle. On opetellut!”

 

Miten olla anafylaksiaperheen tukena?

Isovanhemmilla voi olla rooli arjen tukena. Pienet ja suuret käytännön avut voivat helpottaa perhettä paljonkin. Kannattaa jutella perheen kanssa, miten isovanhemmat voivat olla tukena. Toiset perheet haluavat huolehtia itsenäisesti asioista ja pitää vähän etäisyyttä, toiset perheet taas haluavat kaiken mahdollisen tuen.

”Kun me tehdään yhdessä pikkureissuja, niin mummi pakkaa allergisellekin sopivaa evästä.”

”Mummi googlettelee mittasuhteita sopiville aineksille, joilla sopimattomat voidaan korvata.”

”Mummi vahtii muita lapsia lääkärikäyntien ajan.”

”Pappa tuli mukaan ensimmäiseen maitoaltistukseen sairaalaan.”

”Synttäreille mummi leipoo kakun, oli se sitten lohikäärme tai Ninjago. Kaikissa juhlissa on aina allergiaversio kaikesta. Hän tekee allergisen kanssa eri värisiä cupcakeja, metsästää papan kanssa pitkin Prismoja ja Citymarketteja vehnää sisältämätöntä muovailuvahaa, valmistaa lehtipihville sopivaa maustevoita sunnuntai lounaalle, saa kaiken maistumaan silti mummolalle.”

Jos vahinko käy, osaa toimia

Anafylaksian riskin kanssa eläessä on tärkeää ennaltaehkäistä anafylaksiaa toimimalla huolellisesti ja kuljettamalla lapsen adrenaliini-injektoreita siellä missä lapsikin on. Adrenaliini-injektorit eivät saa jäätyä tai olla liian kuumassa, joten huomioithan säilytyslämpötilan. Joskus kuitenkin vahinko voi käydä ja lapsi saada anafylaksian aiheuttavaa tuotetta. Osaathan toimia silloin oikein? Lue www.allergia.fi/anafylaksia -sivuilta lisätietoa anafylaksiasta.

Kerro reilusti vanhemmille vahingosta tai riskialttiista tilanteesta. Piilottelu ei hyödytä ketään. Anafylaksiassa nopea ensiapu on tärkeää.

”Mummila on ainoa paikka kodin lisäksi johon menemiseen ei tarvitse stressailla ja miettiä omia eväitä tai vahtia koko ajan mihin lapsi koskee (voiko olla jäämiä jne), mummilla on siis turvallista ja hengähdystauko äidillekin.”

”Isovanhemmat ovat laminoineet selkeät toiminta-/ensiapuohjeet jääkaapin oveen kotona ja mökillä, jotta osaisivat toimia mahdollisessa hätätilanteessa.”

”Meillä on valitettavasti jouduttu mummilassa vääntämään epipenien (adrenaliini-injektorien) säilytyksestä, että ne pitää olla aina mukana, eikä matkan päässä lukkojen takana. Ne pitää pakkasella laittaa takin alle, niitä ei voi kantaa repussa. Sillä todellakin on väliä, ettei epipenit jäädy tai jää paahteeseen.”

”Ihanaa, kun voin luottaa, että isovanhemmat huolehtivat aina adrenaliini-injektorin mukana olosta.”

Turvallisia hetkiä lapsenlapsesi kanssa!

Terveisin
Anu Sauliala
verkkoasiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto