Astma ja koronavirus - kysymyksiä ja vastauksia

Koronaviruksen tartuttavuusaika sairastumisen jälkeen?

K: Miten pitkään koronavirukseen sairastumisen jälkeen on vielä riski, että tartuttaa lähipiirin riskiryhmään kuuluville henkilöille koronaviruksen?

V: THL:n nettisivuilla todetaan, että tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja juuri ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee kuitenkin jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen, mutta virusta voi erittyä lieväoireisessa koronavirustaudissa noin viikon ajan ja vakavimmissa tautimuodoissa jopa kaksi viikkoa. 

Millainen kasvomaski astmaatikolle?

K: Millainen kasvomaski olisi suositeltava astmaatikolle? Tuntuu että henkeä ahdistaa heti kun maskin laittaa kasvoille. Onko maskin käyttö ylipäätään turvallista kun on astma? 

V: Kasvomaskin käyttö suositellaan myös astmaatikolle. Maskeissa on eroja, ja itselle sopiva löytyy kokeilemalla. Mitään tiettyä astmaatikon tai allergisen kasvomaskia ei ole. Jos kokee että maski vaikeutta hengittämistä tai tekee muita oireita, kannattaa kokeilla erityyppisisä maskeja. Oleellista on materiaalin ohella se, miten maski istuu kasvoille. Eli ratkaisu voi löytyä eri mallisesta kasvomaskista, joka istuu sopivasti omille kasvoille. On tavallista että hengittäminen tuntuu raskaalta kun maskin laittaa kasvoille. Maskin käyttöä kannattaa kokeilla rauhassa sitällä istuen ja hengittää rauhalliseen, tavalliseen tahtiin. Epämukavuus menee yleensä ohi kun maskiin ehtii tottua. 

Korona ja kortisoni, uskaltaako käyttää?

K: Mediassa on puhuttu kortisonin vaikuttavan haitallisesti, jos koronavirus iskee. Uskaltaako astmalääkkeitä nyt käyttää vai pitäisikö laittaa tauolle?

V: Hengitettävät kortisonipohjaiset lääkkeet ovat turvallisia tälläkin hetkellä. Ne ovat astmaan liittyvän tulehduksen perushoitoa ja tärkeä astmaa sairastavalle. Niitä ei siis pidä missään nimessä nyt omatoimisesti keskeyttää vaan käyttää erityisen huolellisesti. 

Kortisonin vastustuskykyä laskevasta vaikutuksesta on tosiaan kirjoitettu koronainfektioon liittyen. Tämä koskee lähinnä tilannetta, jossa joudutaan käyttämään pitkään yhtäjaksoisesti kortisonitabletteja. Tällöinkään lääkitystä ei pidä omatoimisesti lopettaa.

 

Kannattaako astmaa lääkitä etukäteen?

K: Olisiko nyt syytä tuplata hoitava lääke, jotta keuhkot olisivat mahdollisimman hyvässä kunnossa, jos tauti iskee? Tällä hetkellä minulla ei ole mitään oireita.

V: Tällä hetkellä astmaatikon kannattaa ottaa erityisen huolellisesti lääkärin määräämät lääkkeet ihan normaaliin tapaan. Lääkityksen lisääminen etukäteen ei siis ole tarpeen. Jos infektion oireita tulee, niin kannattaa herkästi silloin lisätä lääkkeitä lääkärin antaman ohjeen mukaan.

 

Voiko astmaatikko liikkua ulkona?

K: Uskaltaako astmaatikko nyt lähteä ulos liikkumaan vai olisiko paras pysytellä kokonaan sisätiloissa?

V: Kyllä ulkona voi edelleen liikkua. Liikunta on tälläkin hetkellä tärkeä osa astman hoitoa ja siitä kannattaa pitää kiinni. Ulkoillessa on suotavaa välttää paikkoja, joissa liikkuu paljon muita ihmisiä. Turvavälien pitäminen on tärkeää. Mutta muutoin kyllä ulkoilla saa. Eri asia toki, jos on oireileva tai karanteenissa.

 

Mistä tietää, että astma on tasapainossa?

K: Sanotaan että koronainfektion suhteen riskiryhmää ovat ne, joilla astma ei ole hyvässä hoitotasapainossa. Mistä tietää että astma on tasapainossa?

Parhaiten tästä kertovat oma vointi, oireettomuus ja suorituskyky.  Ja toki puhalluskokeet. 

Huonossa tasapainossa oleva astma oireilee limaisuutena, yskänä, hengenahdistuksena tai hengityksen vinkumisena. Oireita voi olla milloin tahansa, mutta tavallisia ne ovat aamuyöstä tai rasituksessa. Liikunta voi tuntua tavallista raskaammalta ja henkeä voi ahdistaa liikkuessa.

Huonosta tasapainosta kertoo myös runsas lyhytvaikutteisen avaavaan lääkkeen tarve. Jos sitä tarvitaan toistuvasti esim. useita kertoja viikossa, astma ei ole hyvässä tasapainossa. Tässä on toki syytä muistaa, että jokaisen astma ja lääkityksen tarve on erilainen.

Astman tasapainoa voi seurata itse kotona tehtävillä PEF-mittauksilla. Jokaisella astmaatikolla tulisi olla oma PEF-mittari. Tärkeää on tietää oma normaali puhallustaso, eikä verrata omia tuloksia toisten arvoihin. Astmalle on tyypillistä PEF-arvon vaihtelu aamulla ja illalla, sekä puhallustuloksen paraneminen avaavan lääkkeen vaikutuksesta. Jos nämä muutokset ovat suuria, astma ei ole tasapainossa. Oma puhallustaso on yksilöllinen ja lääkäri ohjeistaa astmaatikolle esim. pahenemisvaiheen PEF-rajat yksilöllisesti.  

Jos siis voit hyvin tavanomaisella lääkitykselläsi, pystyt liikkumaan normaalisti oman kuntotasosi mukaisesti ja yllä kuvattuja oireita ei ole tai on vain harvoin, astmasi on todennäköisesti ihan hyvällä mallilla. Toki terveydenhuollossa tehtävää seurantaa tarvitaan tarkemman kuvan saamiseksi. 

Montelukast ja korona

K: Voiko koronapotilas käyttää montelukastia vai pitäisikö käyttää vain inhaloitavaa kortisonia?

V: Astmalääkkeitä tulee käyttää ihan normaalisti tässäkin tilanteessa, ellei lääkäri ole sinulle henkilökohtaisesti toisin määrännyt. 

 

Jätä oma kysymyksesi>>