Talkoiden järjestäminen

Vieraslajien torjunta antaa mahdollisuuden mielekkääseen ja tavoitteelliseen yhdessä tekemiseen. Vieraslajitalkoot on mukava tapa tehdä työtä lähiympäristön ja -luonnon hyväksi sekä samalla oppia tuntemaan luontoa paremmin samalla tutustuen myös uusiin ihmisiin. 

Talkoita voi järjestää käytännössä lähes kuka tahansa. Hyvä talkookohdekin löytyy usein läheltä. Sopivia kohteita voi kysyä kunnallisesta ympäristötoimistosta, alueellisesta ELY-keskuksesta, Metsähallitukselta tai etsiä niitä vieraslajiportaalista www.vieraslajit.fi. Maanomistajat kertovat usein mielellään sopivista torjuntakohteista, sillä resurssit vieraslajien torjunnassa ovat monesti rajalliset. Apu on yleensä tervetullutta! Vieraslajien kitkentä ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten siihen on kysyttävä maanomistajan lupa. Helpointa kitkeminen on aloittaa joko kunnan, valtion tai tutun yksityismaanomistajan mailla, jolloin torjunnan toimenpiteistä, tarkoista kohteista ja kasvijätteen hävittämisestä on helpointa sopia.

Vieraslajien torjujan to do-lista:

1) pyydä lupaa torjuntatoimiin maanomistajalta

2) selvitä kyseisen vieraslajin torjuntaan soveltuva torjuntamenetelmä

3) selvitä kyseisen vieraslajin torjuntaan soveltuva jätteenkäsittelymenetelmä

+ mieti tarjoatko talkooeväitä, miten kutsut porukkaa paikalle, mainostatko talkoitasi esim. somessa tai paikallismediassa

 

---

Maanomistajuuden selvittäminen

Jos tiedossasi on jo sopiva kohde talkoillesi, muttet tiedä kuka maan omistaa, saat sen selville kiinteistötunnuksella (jonka selvität esimerkiksi Kansalaisen karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta) ja kysymällä kiinteistön omistajaa Maanmittauslaitokselta. Maanomistajan selvittyä kysy lupa vieraslajin torjumiseen. 

Kuvalliset ohjeet maanomistajuuden selvittämiseen (pdf)

 

---

Torjuntamenetelmä

Valittava torjuntamenetelmä riippuu torjuttavasta vieraslajista. Lue lajikohtaiset ohjeet esimerkiksi täältä.

---

Talkoojätteen hävitys

Haitallisten vieraslajien siemenet ja muut lisääntymiskykyiset kasvinosat on syytä hävittää huolella. Kasvijätettä torjuntakohteelta tai puutarhoista ei saa missään tapauksessa viedä luontoon, vaikka se onkin biologisesti hajoavaa. Jätteen seassa kulkeutuvat puutarhakasvien siemenet, juurakot, juurenkappaleet ja varret jatkavat elämäänsä ja voivat levitä uusille kasvupaikoille. Monet haitallisista vierasperäisistä kasvilajeista ovatkin karanneet puutarhasta juuri puutarhajätteen maastoon viemisen seurauksena.

Talkookohde sijaitsee kunnan tai kaupungin maalla

Kasvijätteen poiskuljetuksesta tai hävittämisestä voi sopia etukäteen esimerkiksi viheralueyksikön kanssa. Kuntaan on hyvä olla yhteydessä kasvijätteen hävityksestä; monet kunnat tulevat mielellään noutamaan talkoojätteen pois. Kitke tällöin vieraslajit säkkeihin, jos niissä on jo kukintoja ja siemeniä. Valmiit säkit sijoitetaan sellaiseen paikkaan, josta ne on helppo löytää ja noutaa lava-autolla. Noutoa varten ilmoita kitkentäjätteiden tarkka osoite ja määrä kunnan tai kaupungin teknisen toimiston asiakaspalveluun. Kuntakohtaisesti vieraslajeista voi vastata jokin muukin osasto, kysymällä asia selviää.Vieraslajijätteen kasvinosat voidaan viedä esimerkiksi kuumakompostoriin, jossa ne tuhoutuvat. Esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikalla teollisen mittakaavan kuumakompostorissa kasvijäte kompostoidaan yli 60 °C lämpötilassa noin 2 vuorokautta.

Kotikompostointi

Kotikompostointiin sopivat pääsääntöisesti vain lisääntymiskyvyttömät vieraskasvinosat, koska hajoaminen ja kasvukyvyn tuhoutuminen riippuvat lämpötilan ja ajan lisäksi myös kosteudesta ja happamuudesta ja muista tekijöistä, joita kotikomposteissa on vaikea todentaa. Kotikompostien haaste on ero pintalämpötilojen ja sisälämpötilojen välillä ja se, että osa materiaalista voi jäädä kompostin reunoilla hajoamatta. Siemenet, juurakot ja kukinnot pitäisikin hävittää muulla tavalla. Lisääntymiskyvyttömiä kasvinosia kuten lehdet voi laittaa kompostiin - tämä riippuu kasvista, joten kannattaakin lukea lajikohtaiset ohjeet! Käytä suljettavaa kompostoria. Avokompostista haitalliset vieraskasvilajit karkaavat helpommin ja ne voivat houkutella rottia.

Koska kotioloissa tehtävä kompostointi ei välttämättä aina tuhoa haitallisia vieraskasveja tai niiden siemeniä, voi tehokkuutta voi lisätä laittamalla kasvijäte tiiviisti suljettuun jätesäkkiin ja antamalla mädäntyä säkissä kuukauden tai koko kesän ennen kompostoriin siirtämistä.

Maantuminen, kuivattaminen ja polttaminen

Kasvista riippuen osa lajeista/kasvinosista voidaan myös käsitellä paikan päällä niin, etteivät ne pääse juurtumaan ja kypsyttämään siemeniään. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvit jätetään maatumaan pieniin kasoihin torjuntapaikalle. Kitketty kasvijäte voidaan myös jättää kuivumaan, kunhan varmistetaan tässäkin, että kasvijäte ei pääse juurtumaan. Joissain tapauksissa kasvijäte voidaan polttaa, mutta polttamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus ja savuhaitat ympäristöön. Puutarhajätteen polttamisen määräykset vaihtelevat kunnittain.

Vieraskasvilajien torjuntamenetelmät ja kasvijätteen käsittely (pdf)

---