Vieraslajit

Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti, mutta joillakin on kilpailuetua ja ne menestyvät liiankin hyvin. Tällöin vieraslajit voivat muodostaa uhan alkuperäiselle lajistolle, luontotyypille tai jopa koko ekosysteemille.

Monet vieraslajit vaikuttavat haitallisesti elinympäristöihin ja talouteen. Esimerkiksi merirokko, koloradonkuoriainen, jättiputket, kurtturuusu, hukkakaura, perunarutto ja kymmenet viljelykasvien tuholaiset aiheuttavat Suomessa jo merkittäviä haittoja. Maailmanlaajuiset muutokset kuten ilmastonmuutos ja globalisaatio lisäävät vieraslajien määriä. Niiden haittojen ehkäisyssä ja torjunnassa tarvitaan sekä vaikuttavaa lainsäädäntöä että aktiivisia torjuntatoimia.

Maailmanlaajuisesti vieraslajeja pidetään toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Ne yksipuolistavat luontoa syrjäyttämällä alkuperäistä lajistoa ja vähentävät sen monimuotoisuutta. Vieraslajit voivat esimerkiksi kilpailla alkuperäisen lajiston kanssa samoista resursseista, levittää niihin tauteja tai loisia, tai risteytyä luonnonvaraisten lajien kanssa. Ne voivat myös muuttaa ravintoketjujen rakennetta ja vaikuttaa näin kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Vieraslajit vaikuttavat myös ihmisten elämään ja hyvinvointiin: ekologista, taloudellista tai terveydellistä haittaa aiheuttavia vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajeja koskevat säädökset

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta säädetään vieraslajilaissa sekä vieraslajiasetuksessa, jossa mm. listataan vieraslajiluettelo.

Vieraslajiasetus päivitettiin vuonna 2019, jolloin kansalliseen haitallisten vieraskasvilajien listaan lisättiin alaskanlupiini, hamppuvillakko, tattaret, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu sekä lännenpalsami. Jättiputket ja jättipalsami ovat listattu EU:n vieraslajiluettelossa, eli ne ovat määritelty haitallisiksi koko EU:n tasolla. Kaikkien edellä mainittujen kasvilajien maahantuonti, istutus, kasvatus, myynti ja muu hallussapito ja käsittely siten, että se voi päästä ympäristöön on kielletty.

Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava lajien hävittämisestä tai leviämisen estämisestä, jos laji aiheuttaa merkittävää vahinkoa tai vaaraa luonnon monimuotoisuudelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Huomioi, että kurtturuusu on hävitettävä myös sisämaassa, vaikka se ei näyttäisikään leviämisen merkkejä, koska linnut voivat kuljettaa siemeniä ranta-alueille, joissa laji aiheuttaa merkittävää uhkaa paikalliselle ekosysteemille. Kurtturuusu on hävitettävä piha-, puisto- ja tiealueilta 1.6.2022 mennessä.

Uusi vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma valmistuu vuonna 2020.

Kuva: Juha Jantunen