Lemmikkieläinallergiat

Joka kolmannessa suomalaiskodissa on lemmikki. Yleisimpiä lemmikkejä ovat koira, kissa ja akvaariokalat. Myös kaneja, jyrsijöitä, liskoja, kilpikonnia ja käärmeitä on lemmikkieläiminä. Suomalaisista noin 15 prosenttia saa oireita lemmikeistä. Oireet vaihtelevat lievästä allergisesta nuhasta vaikeisiin astmaoireisiin.

Eläinallergeeneja on lähes kaikkialla. Niitä on julkisissa tiloissa sekä kulkuvälineissä niin paljon, että herkimmät eläinallergiset voivat saada oireita, vaikka siellä ei olisi allergiaa aiheuttava eläin käynytkään. Allergeenit kulkeutuvat lemmikkien omistajien vaatteiden, ihon ja hiusten mukana.

Jokaisessa perheessä käydään varmasti jossakin vaiheessa keskustelu lemmikin hankkimisesta ja sen allergiariskeistä. Allaolevan oppaamme tarkoitus on tuoda apukeinoja tähän keskusteluun. Oppaan avulla pyritään myös purkamaan eläinallergioihin liittyviä myyttejä.

Allergiavapaita eläinrotuja ei ole, vaan kaikki kissat ja koirat rotuun katsomatta voivat aiheuttaa allergiaa. Allergeenit eivät ole eläimen karvoissa, vaan hilseessä ja eritteissä. Eläimen pesu ei vähennä allergeenisuutta.

Aiemmin allergiaperheille neuvottiin, että lemmikkiä ei tulisi hankkia. Uusien tutkimustuloksien myötä tästä neuvosta on luovuttu. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että herkistyminen koiralle tai kissalle ei välttämättä lisääntynyt, vaikka perheessä olisi ollut koira tai kissa lapsen varhaislapsuudessa.

Tärkein allergian ilmaantumista säätelevä tekijä on perimä. Jokainen allergiatapaus tutkitaan yksilöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Lisätietoja

Lataa opas: Lemmikkieläinallergiat (PDF)

Kuva on linkki PDF-tiedostoon.

Allergia-, iho- ja astmaliiton ohjeet

Siivousohjeet muutettaessa asuntoon, jossa on ollut lemmikkieläimiä (PDF)

Allergiat huomioon koulujen koira-avusteisessa työskentelyssä (PDF)