Kosketusihottumat

Nopea ihoallergia ilmenee nokkosihottumana parinkymmenen minuutin kuluttua siitä, kun allergiaa aiheuttava aine, eli allergeeni on koskettanut ihoa. Nopeassa allergiassa kosketuskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja nokkospaukamia. Paukamat häviävät 15–30 minuutissa.

Jos nokkospaukamareaktio uusiutuu usein, tuloksena voi olla pitkäaikainen ihottuma, eli ekseema, jota kutsutaan proteiinikosketusihottumaksi. Joskus ekseema voi kehittyä myös ilman nokkospaukamareaktiota. Nopeaa allergiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi tietyt ruoka-aineet (juurekset ja vihannekset), luonnonkumi (lateksi) tai lemmikkieläinten hilse ja karvat [1,2].

Hidas, eli viivästynyt allerginen kosketusihottuma ei oireiden perusteella erotu muista ihottumista. Hidas allerginen reaktio ilmenee viiveellä, yleensä 1–7 päivää sen jälkeen, kun allergiaa aiheuttava aine on ollut kosketuksissa ihon kanssa.

Hidas kosketusihottuma ilmenee ekseemana ja oireilu alkaa yleensä kutinalla, jonka jälkeen iholle voi ilmestyä punoitusta, lievää turvatusta ja pieniä vesikelloja tai näppylöitä. Äkäisessä ekseemassa ihosta voi vuotaa visvaa ja siihen voi tulla rupia. Ihottuma alkaa allergeenin kosketuskohdassa, mutta se voi levitä isommalle ihoalueelle. Oireet voivat hävitä ja uusiutua aika ajoin.

Tavallisimpia aiheuttajia ovat kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden sisältämät hajusteet ja säilöntäaineet, hiusvärit sekä nikkeli. Muita aiheuttajia ovat tietyt paikallisesti käytettävät lääkkeet, luonnonhartsi, kumikemikaalit, muovien ja liimojen aineosat, sekä kromi- ja kobolttiyhdisteet. Iholle liimattavien verensokerin seurantaan käytettyjen laitteiden liima-aineista erityisesti isobornyyliakrylaatti ja luonnonhartsi saattavat aiheuttaa kosketusihottumaongelmia sokeritautipotilaille [1,2,3].

Allergeeni voi tulla myös ilmateitse. Tällöin herkistyminen on tapahtunut jo aiemmin ihokosketuksen kautta. Ilman kautta tapahtuvassa altistuksessa ihottuma tulee paljaille ihoalueille ja muistuttaa suuresti valoihottumaa. Tyypillisiä ilmateitse leviäviä allergeeneja ovat mykerökukkaisten kasvien (asterikasvit, sikurikasvit) sisältämät kemikaalit (seskviterpeenilaktonit) sekä tekohartsit [1].

Kosketusallergioita voidaan todeta lääkärin tekemien ihotestien avulla. Hidasta kosketusallergiaa tutkitaan selkään tehtävillä lapputesteillä ja nopeaa kosketusallergiaa käsivarteen tehtävällä ihopistokokeella. Tarvittaessa tehdään lisäksi käyttötesti iholla [3,4].

Allerginen kosketusihottuma voi ilmetä:

• kainaloiden seudulla (deodorantit)
• käsissä ja ranteissa (nahka, kemikaalit, metalli, työvälineet)
• kaulalla (hoitoaineet, kosmetiikka)
• pakaravaossa (pukamavoiteet ja peräpuikot)
• reisissä tai säärissä (sukat, kumisaappaat)
• jaloissa (metallit, kumi, nahka, värit, liimat, kromi, sienilääkkeet)

Hoito:

• Allerginen kosketusihottuma parantuu yleensä muutamassa viikossa siitä, kun allergeenin kosketus ihoon lakkaa. Jos allergeenin välttäminen ei ole mahdollista, iho tulee suojata [2].
• Ihottuman parantumisen nopeuttamiseksi, kosketusallergiaa voi hoitaa parin viikon ajan apteekista ilman reseptiä saatavalla hydrokortisonivoiteella [4,5].
• On suositeltavaa tarkistuttaa iho lääkärillä, jos tietyn työn tai aineen epäillään aiheuttavan tai pahentavan ihottumaa. Allerginen kosketusihottuma voi kroonistua kolmessa kuukaudessa (esim. kumikemikaalien tapauksessa), siksi hoitoon hakeutumista ei saa viivyttää. Kroonisessa ihottumassa oireet jatkuvat, vaikka allergeeni ei pääsisikään ihon kanssa kosketuksiin
• Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen ihonhoidon ja kosmetiikan tuoteneuvonta antaa yksityiskohtaista tuotetietoa: www.kosmetiikka-allergia.fi, kosmetiikka@allergiahelsinki.fi

Lataa miniopas: Kosketusihottumat (PDF)

Minioppaissa käytetyt lähteet: Kansallisen Allergiaohjelman materiaalit, Duodecim Käypä Hoito -suositukset, Duodecim Terveysportti, alan asiantuntijat.

Kirjallisuutta:

1. Hyry H. Allerginen kosketusihottuma. Duodecim. 2022.
2. Bains SN, Nash P, Fonacier L. Irritant Contact Dermatitis. Clin Rev Allergy Immunol. 2019;56:99–109.
3. Bourke J, Coulson I, English J. Guidelines for care of contact dermatitis. Br J Dermatol. 2001;145(6):877–885.
4. Mowad CM. Contact Dermatitis: Practice Gaps and Challenges. Dermatol Clin. 2016;34(3):263–267.
5. Cohen DE, Heidary N. Treatment of irritant and allergic contact dermatitis. Dermatol Ther. 2004;17(4):334–340.