Nikkeliallergia

Nikkeli oli aikaisemmin hyvin yleinen kosketusallergian aiheuttaja. Vuonna 2001 voimaan tulleen nikkelidirektiivin mukaan haitallisia tuotteita ei saa pitää kaupan, mutta aina direktiiviä ei noudateta. Vuonna 2005 tullut muutos rajoittaa ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen tarkoitettujen esineiden nikkelipitoisuutta [1]. 

Nikkeliä saa edelleen käyttää esineiden valmistuksessa, mutta sitä ei saa liueta viikon aikana neliösentin alueelle ihoa yli 0,5 mikrogrammaa. Ensiasennuskoruille nikkelin liukenemisen raja-arvo on alhaisempi kuin muille ihon kanssa kosketuksissa oleville esineille ja koruille (0,2 mikrogrammaa). Direktiivin voimaantulon jälkeen nikkeliallergian yleisyys on vähentynyt, mutta se koskettaa silti 8–18 % väestöstä [2].

Allerginen reaktio nikkelille ilmenee 1–7 päivän kuluessa siitä, kun iho on ollut kosketuksissa nikkelin kanssa. Reaktio alkaa kutinana. Myöhemmin ilmestyy punoitusta, lievää turvotusta ja hilseilyä. Joissain tapauksissa ihoon saattaa tulla visvaa ja rupia. Reaktio alkaa nikkelin kosketuskohdasta, mutta saattaa levitä laajemmallekin alueelle.

Ihottuma paranee muutamassa viikossa välttämällä ihokontaktia nikkeliin. Hydrokortisonivoiteella voidaan nopeuttaa ihottuman paranemista. Nikkeliallergia todetaan lääkärin määräyksestä lapputestillä, jonka tulokset valmistuvat noin viikossa [3,4].

Nikkeliallergian itsehoidossa on tärkeää välttää ihokosketusta sellaisiin metalleihin, joista vapautuu nikkeliä [5]. Kosteus, hiki ja kudosnesteet edistävät nikkelin irtoamista metalliesineistä.

Kulta, titaani ja muovit ovat yleensä nikkeliallergiselle turvallisia materiaaleja. Valkokullassa voi olla nikkeliä. Myös ruostumaton teräs sisältää nikkeliä. Jos nikkeliallergia on voimakas, pienikin määrä nikkeliä voi aiheuttaa oireita.

Nikkeliä voivat sisältää [3,4]:

• lävistyskorut, sormukset, kaula- ja ranneketjut, korvakorut, hiussoljet
• vaatetuksen niitit, soljet, napit sekä vetoketjut
• silmälasien sangat, rannekellojen metalliosat
• toimistotarvikkeet esim. kynät tai mappien metalliosat
• jousisoittimien ja puhaltimien metalliosat

Lataa miniopas: Nikkeliallergia (PDF)

Minioppaissa käytetyt lähteet: Kansallisen Allergiaohjelman materiaalit, Duodecim Käypä Hoito -suositukset, Duodecim Terveysportti, alan asiantuntijat.

Kirjallisuutta:

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1907&from=FI)
2. Ahlström MG, Thyssen JP, Menné T, Johansen JD. Prevalence of nickel allergy in Europe following the EU Nickel Directive – a review. Contact Dermatitis. 2017;77:193–200.
3. Ahlström MG, Thyssen JP, Wennervaldt M, et al. Nickel allergy and allergic contact dermatitis: A clinical review of immunology, epidemiology, exposure, and treatment. Contact Dermatitis. 2019;81:227–241.
4. Darlenski R, Kazandjieva J, Pramatarov K. The many faces of nickel allergy. Int J Dermatol. 2012;51(5):523–530.
5. Kalimo K, Lammintausta K, Jalava J, Niskanen T. Is it possible to improve the prognosis in nickel contact dermatitis? Contact Dermatitis. 1997;37(3):121–124.