Aurinkosuojatuotteet

Aurinkosuojatuotetta, kuten voidetta, emulsiota, geeliä tai öljyä, tulee annostella riittävästi ja käyttöohjeen mukaisesti. Aurinkosuojatuotteen pakkauksen säilyvyysmerkinnän huomioiminen on tärkeää. Vanhentunutta tuotetta ei pidä käyttää.

Vanhentuneessa tuotteessa aurinkosuoja-aineiden teho on heikentynyt, jolloin ihon palamisriski kasvaa. Vanhentunut tuote voi aiheuttaa ärsytysreaktion iholla. Vanhentuneen tuotteen tunnistaa esimerkiksi muutoksista koostumuksessa tai hajussa.

Miten aurinkosuojatuotteet toimivat?

Aurinkosuojatuotteen tärkein ainesosa on UV-suodatin, joka estää auringon ultraviolettisäteilyn pääsyn iholle. Aurinkosuojatuotteissa käytetään useita eri UV-suodatinaineita, jotta saavutetaan kattava suoja.

UV-suodatinaineita on kahdenlaisia: fysikaalisia ja kemiallisia [1].

Kemialliset suoja-aineet

Kemialliset UV-suodattimet imeytyvät ihoon. Ne imevät auringon ultraviolettisäteilyä itseensä ja muuttavat sen vaarattomaksi lämpösäteilyksi [1,2]. Kemiallisten UV-suodattimien avulla aurinkosuojatuotteista saadaan helpommin kevyitä ja miellyttäviä käyttää. Suojaava vaikutus ei ala heti, vaan noin puolen tunnin kuluttua voiteen levittämisestä iholle.

Fysikaaliset suoja-aineet

Fysikaalisten aurinkosuojatuotteiden teho perustuu titaani- ja sinkkioksidihiukkasiin, jotka heijastavat säteet pois iholta. Fysikaalinen aurinkosuojavoide jättää iholle suojaavan pinnan. Fysikaaliset aurinkosuojavoiteet ovat koostumukseltaan kemiallisia voiteita paksumpia ja saattavat jättää ihon hieman valkoiseksi.

Fysikaaliset UV-suodatinaineet eivät imeydy ihoon. Niiden suojaava vaikutus alkaa heti iholle levittämisen jälkeen. Fysikaaliset aurinkosuojavoiteet sisältävät vähemmän herkistäviä aineita, ja siksi erityisesti lasten ja herkkäihoisten aurinkosuojavoiteissa käytetään fysikaalisia suoja-aineita tai fysikaalisten ja kemiallisten suoja-aineiden yhdistelmää.

Onko aurinkosuojatuotteiden käyttö turvallista?

EU:n kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että tuotteet ovat turvallisia ohjeen mukaisessa käytössä. Kuitenkin aurinkovoiteen sisältämät hajusteet, säilöntäaineet ja kemialliset suoja-aineet saattavat aiheuttaa joillekin allergiaoireita. Herkkäihoisen kannattaa valita hajusteeton tuote. Jos ärsytysoireita ilmenee, kannattaa kokeilla pelkästään fysikaalista suoja-ainetta sisältävää tuotetta.

Säilöntäaineista esimerkiksi formaldehydin vapauttajat (INCI: Imidazolidinyl Urea, Diazolidinyl Urea, 2-Bromo-2-Nitropropane-1,3-Diol, Benzylhemiformal) voivat allergisoida [1,3].

Kemiallisista suoja-aineista esimerkiksi oksibentsoni (INCI: benzophenone-3) ja oktokryleeni (INCI: octocrylene) voivat aiheuttaa allergiaoireita [1,2,3,4].

Vinkkejä auringolta suojautumiseen

• Suojaa iho UV-säteilyltä varjolla, vaatteilla ja aurinkosuojatuotteella.
• Käytä aurinkosuojatuotetta riittävästi ja käyttöohjeen mukaisesti. Ihon suojaaminen on tärkeää, vaikka et palaisikaan helposti.
• Lisää aurinkosuojatuotetta parin tunnin välein sekä uimisen tai voimakkaan hikoilun jälkeen.
• Käytä aurinkosuojatuotteita, joissa on sekä UVA- että UVB-suoja.
• Valitse korkean suojakertoimen tuote, erityisesti jos kärsit valoihottumasta tai olet herkkäihoinen. Jos ärsytysoireita ilmenee, kokeile pelkästään fysikaalista
• UV-suoja-ainetta sisältävää tuotetta.
• Pese aurinkosuojavoide iholta käytön jälkeen, kun et enää tarvitse suojaa.
• Älä säilytä aurinkosuojavoidetta suorassa auringonpaahteessa pitkiä aikoja. 

Kaikki kosmeettisissa valmisteissa sallitut UV-suodattimet INCI-nimittäin Tukesin verkkolehden jutusta.

Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen ihonhoidon ja kosmetiikan tuoteneuvonta antaa yksityiskohtaista tuotetietoa: www.kosmetiikka-allergia.fi, kosmetiikka@allergiahelsinki.fi

Kirjallisuutta:

1. Scheuer E, Warshaw E. Sunscreen allergy: a review of epidemiology, clinical characteristics, and responsible allergens. Dermatitis. 2006;17(1):3–11.
2. Wong T, Orton D. Sunscreen allergy and its investigation. Clin Dermat. 2011;29(3):306–310.
3. Schauder S, Ippen H. Contact and photocontact sensitivity to sunscreens. Contact Dermatitis. 1997;37(5):221–232.
4. Gonçalo M, Ruas E, Figurido A, Gonçalo S. Contact and photocontact sensitivity to sunscreens. Contact dermatitis. 1995:33(4):278–279.