Akrylaatit

Akrylaateille altistuminen tapahtuu ihokontaktissa tai hengitysteiden välityksellä. Akrylaatit voivat höyrystyä hengitysilmaan, jolloin altistuminen voi tapahtua silmien tai hengitysteiden kautta. Altistua voi myös pölyn, esimerkiksi rakennekynsien hiontapölyn kautta. Altistumisen yhteydessä voi ilmetä esimerkiksi päänsärkyä, väsymystä, nenän tukkoisuutta, yskää, silmien turpoamista, huimausta, ihon punoitusta ja turpoamista. Jo yksi altistuskerta voi aiheuttaa herkistymisen. Kosketusallergia on pysyvä [1,2].

Altistus ihokosketuksen kautta on hetkellinen. Kovetuttuaan akrylaatti ei enää allergisoi.

Akrylaatit voivat aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa, ärsytysihottumaa, astmaa, nuhaa sekä kurkunpään ja silmän sidekalvon tulehduksia. Osa akrylaateista, kuten metyylimetakrylaatti tai etyylimetakrylaatti, voi aiheuttaa ääreis- ja keskushermoston oireita [1,2].

Kovettumattoman akrylaatin käsittelyssä tulisi aina käyttää soveltuvia suojakäsineitä ja ihokontaktia tulisi välttää. Akrylaatit ja metakrylaatit (liimat, rakennekynsimateriaalit, hammaspaikat ja -proteesit) ovat yleisimpiä työperäisen allergisen kosketusihottuman aiheuttajia. Akrylaatteihin liittyviä ammattiallergioita esiintyy muun muassa kauneudenhoitoalalla ja hammashoitotyössä [3,4,5]. 

Ripsienpidennyksien ja rakennekynsien kiinnityksessä käytetty akrylaatti voi aiheuttaa herkimmille vakavia allergiaoireita [6].

Akrylaatteille voi altistua myös työssään ja silloin akrylaattien käyttö voi aiheuttaa työperäistä astmaa [5,7,8]. Tyypillisiä ammatteja, joissa akrylaateille altistuu ovat kauneudenhoitoalan ammattilaiset, jotka työskentelevät rakennekynsien tai irtoripsien parissa, hammasprotetiikan ja -hoidon henkilöt ja teollisuuden ammattilaiset.  

Akrylaatteja voivat sisältää:

• maalit, lakat
• painomusteet
• ruuvilukitteet
• yksikomponenttiset pikaliimat
• kauneudenhoito: rakennekynsimateriaalit, kynsiliimat, ripsiliimat
• pinnoitteet
• hammashoidossa: muoviset hammaspaikat, hammasproteesit
• kudosliimat
• paperi-, tekstiili- ja muoviteollisuuden kemikaalit
• tekstiilien viimeistelyaineet
• lattiavahat
• UV-kovetettavat 3D-tulostusmateriaalit

Tunnista:

• etyylimetakrylaatti (eng. ethyl methacrylate, EMA)
• metyylimetakrylaatti (eng. methyl methacrylate, MMA)
• 2-hydroksietyylimetakrylaatti (eng. 2-hydroxyethyl methacrylate, 2-HEMA)
• 2-hydroksipropyylimetakrylaatti (eng.2-hydroxypropyl methacrylate, 2-HPMA)
• etyyli-2-syanoakrylaatti (eng. ethyl-2-cyanoacrylate)

Polyakrylaatit

Kovettuneita akrylaatteja kutsutaan polyakrylaateiksi. Kovettunut, polymeroitunut akrylaatti ei herkistä eikä aiheuta allergiaa. Jotkut polyakrylaatit voivat hyvin harvoin aiheuttaa ihoärsytystä.

Polyakrylaatteja käytetään esimerkiksi kosmetiikassa, kuten hiusväreissä, kynsilakoissa, ripsiväreissä, hiuskiinteissä ja aurinkorasvoissa.

Tunnista:

• akrylaatti sekapolymeeri (eng. Acrylates Copolymer)
• polymetyylimetakrylaatti (eng. polymethyl methacrylate)

Nauharipsien liimat

Ripsienpidennyksissä yksittäisten ripsikuitujen kiinnittämiseen käytettävät liimat ovat akrylaattihartseja [5,6,9]. Nauharipsiliimat ovat lateksipohjaisia liimoja. Niitä saatetaan mainostaa allergiaystävällisempinä, vaikka ne myös sisältävät akrylaatteja. Kumipuusta valmistettu lateksi eli luonnonkumi voi allergisoida. Tällöin ilmenee välitön allerginen reaktio. Viivästynyttä allergiaa voivat aiheuttaa lateksiin lisätyt kemikaalit. Lue lisää lateksiallergiasta sivuston allergiat-osiosta.

Formaldehydi ripsienpidennysliimoissa

Ripsienpidennysliimat voivat sisältää myös pieniä pitoisuuksia säilöntäaine formaldehydia. Formaldehydi on herkistävä. Formaldehydia vapauttavia säilöntäaineita​​​​​​​ löytyy vesipitoisista tuotteista, esimerkiksi kosmeettisista valmisteista, pesu- ja puhdistusaineista ja lateksimaaleista.

---

Kirjallisuutta:

1. 1. Aalto-Korte K, Jungewelter S, Henriks-Eckerman ML, et al. Contact allergy to epoxy (meth)acrylates. Contact Dermatitis. 2009;61(1):9–21.
   2. Geukens S, Goossens A. Occupational contact allergy to (meth)acrylates. Contact Dermatitis. 2001;44(3):153–159.
   3. Työterveyslaitos (TTL). Akrylaattiallergia. Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/akrylaattiallergia
   4. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Ripsienpidennykset ja rakennekynnet. Saatavilla: https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit/kosmetiikka/ripsienpidennykset-ja-rakennekynnet
   5. Symanzik C, Weinert P, Babić Ž, et al. Allergic contact dermatitis caused by 2-hydroxyethyl methacrylate and ethyl cyanoacrylate contained in cosmetic glues among hairdressers and beauticians who perform nail treatments and eyelash extension as well as hair extension applications: A systematic review. Contact Dermatitis. 2022;86(6):480–492.
   6. Pesonen M, Kuuliala O, Henriks-Eckerman ML, Aalto-Korte K. Occupational allergic contact dermatitis caused by eyelash extension glues. Contact Dermatitis. 2012;67(5):307–308.
   7. Aalto-Korte K, Suuronen K. Ten years of contact allergy from acrylic compounds in an occupational dermatology clinic. Contact Dermatitis. 2021;84(4):240–246.
   8. van der Voort EA, van Neer FJ, Neumann HA. Acrylate-induced nail contact allergy. Int J Dermatol. 2014;53(9):e390–392.
   9. Aalto-Korte K, Alanko K, Kuuliala O, Jolanki R. Occupational methacrylate and acrylate allergy from glues. Contact Dermatitis. 2008;58(6):340–346.