Hyönteiskarkotteet

Hyönteiset suuntaavat iholle hengityksestä ja kehosta huokuvan hiilidioksidin, hien, kosteuden ja lämmön perusteella. Hyönteiskarkotteiden tehoaineet estävät hyönteisiä aistimasta näitä kehon houkuttelevia ominaisuuksia ja nimensä mukaisesti karkottavat verenimijät loitolle.

Hyönteiskarkotetta kannattaa käyttää iholle mahdollisimman pienelle alalle. Pitkäaikaista käyttöä laajoilla ihoalueilla ei suositella. Auringonpolttamalle, ärsyyntyneelle, tulehtuneelle tai vaurioituneelle iholle ei tule käyttää ollenkaan hyönteiskarkotteita. Monet hyönteiskarkotteet ärsyttävät voimakkaasti silmiä, joten silmien ja suun alueelle aineen laittamista kannattaa välttää.

Hyönteiskarkotetta voi lisätä myös vaatteisiin. On kuitenkin hyvä huomioida, että DEET-tehoainetta sisältävät tuotteet vaurioittavat joitakin materiaaleja, kuten muoveja, keinokuituja sekä maalattuja ja lakattuja pintoja.

Iho on hyvä suojata ensisijaisesti vaatteilla. Väljä ja tiheäkankainen vaatetus antaa parhaimman suojan, koska suurin osa hyönteisistä ei pääse pistämään niiden läpi. Kasvoja voi suojata hyttyshatulla. Hyönteisten pääsyä sisälle asuntoon voi estää ikkunoihin ja oviin laitettavilla hyönteisverkoilla.

Suurin osa hyönteiskarkotteista on aerosoleja eli sumutettavia tuotteita. Markkinoilta löytyy kuitenkin myös voiteita, geelejä sekä roll-on-vaihtoehtoja. Sumutettavat karkotteet joutuvat helposti hengitysteihin, ja saattavat aiheuttaa ärsytystä. Astmaatikkojen kannattaa valita tuotteekseen jokin muu kuin sumutettava karkote.

Onko hyönteiskarkotteiden käyttö turvallista?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi kaikkien Suomessa markkinoille tulevien valmisteiden turvallisuuden. Hyönteiskarkotteet ovat turvallisia ohjeen mukaisessa käytössä. Siksi pakkausetiketin ohjeet kannattaa lukea ennen aineen käyttöä. Tuotteessa käytetystä tehoaineesta ja sen pitoisuudesta riippuu, kuinka paljon, kuinka usein ja minkä ikäisille valmistetta voi käyttää turvallisesti [1].

Vauvoille ei tule käyttää hyönteiskarkotteita. Jos lapsen iholle levittää karkotteita, ikärajoitukset ja sallitut käyttömäärät tulee tarkistaa pakkausetiketistä. Joitakin tuotteita ei saa käyttää lapsille ollenkaan niiden suuren tehoaineen pitoisuuden vuoksi.

Hyönteiskarkotteet säilyttävät tehonsa valmisteen pakkausetiketissä luvatun ajan, mutta esimerkiksi voimakas hikoilu, uinti ja tuuli lyhentävät karkotteen vaikutusaikaa. Käytön jälkeen aine kannattaa pestä pois iholta.

Iholle ja vaatteisiin levitettävien karkotteiden lisäksi on olemassa poltettavia hyttyssavuja, joiden käyttö on turvallista vain ulkotiloissa. Savun hengittämistä kannattaa välttää.

Mistä hyönteiskarkotteet koostuvat?

Ensimmäiset karkotteet valmistettiin eri kasvien uutteista. Kasviuutteiden ja -öljyjen teho hyönteisiä vastaan on kuitenkin alhainen. Viime vuosisadalla alettiin kehittää synteettisiä kemiallisia tehoaineita, kuten DEET (N,N-dietyyli-m-toluamidi), ikaridiini (hydroksietyyli-isobutyylipiperidiinikarboksylaatti) ja IR3535 (etyylibutyyliastyyliaminopropionaatti).

Yleensä tehoaineen pitoisuus tuotteessa on alle 30 %, mutta joissakin tuotteissa jopa 50 %. Tehoaineiden lisäksi hyönteiskarkotteet sisältävät myös muita aineosia, joiden on tarkoitus laimentaa tehoainetta, auttaa sen levittymistä iholle sekä säätää tehoaineen haihtumista ja imeytymistä. Lisäksi eri aineilla pyritään vaikuttamaan tuotteen hajuun ja siihen, miltä se tuntuu iholla.

Usein hyönteiskarkotteissa on ilmoitettu vain tehoaine. Herkkäihoisen voi siksi olla hankala päästä tuotteen muun koostumuksen jäljille. Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin hajusteisiin. Osa tuotteista sisältää hajusteita, kun taas joissakin pakkauksissa on nimenomaan mainittu, että karkote ei sisällä hajusteita. Jos tuote ärsyttää ihoa, kannattaa sen käyttö heti lopettaa.

Tehonsa ja turvallisuutensa puolesta vain muutama kemiallinen aine on hyväksytty karkotteiden tehoaineiksi. Suomessa kemikaalilain ja biosidiasetuksen mukaisesti hyväksytyt valmisteet on lueteltu Tukesin ylläpitämässä biosidirekisterissä. Hyönteiskarkotteet löytyvät valmisteryhmästä 19.

DEET

DEET (N,N-dietyyli-m-toluamidi) on tehokas, pitkään tutkittu sekä paljon käytetty tehoaine hyönteiskarkotteissa. Kliinisten tutkimusten perusteella DEET ei ole herkistävä. Sen aiheuttamat allergiset ihoreaktiot ovat harvinaisia, mutta se ärsyttää silmiä. Haittapuolina on sen ominaishaju ja öljymäisyys.  

IR3535

IR3535 (etyylibutyyliastyyliaminopropionaatti) on myös pitkään tutkittu ja turvallinen tehoaine karkotteissa, mutta se ärsyttää silmiä. IR3535 haju on DEET:iä miedompi eikä se ole öljymäinen.

Ikaridiini

Ikaridiini (hydroksietyyli-isobutyylipiperidiinikarboksylaatti) tehoaa hyttysten lisäksi hyvin myös punkkeihin ja paarmoihin. Ikaridiinin ei ole havaittu aiheuttavan allergisia reaktioita, ja myös ärsytysreaktiot ovat harvinaisia. Ikaridiini ärsyttää silmiä.

Luonnonaineet

Yleensä luonnonaineiden karkottava vaikutus saavutetaan vasta korkeampina, yli 10 %:n pitoisuuksina tuotteissa. Esimerkiksi ruusupuusta, santelipuusta ja syreenistä peräisin olevia tuoksuöljyjä ei ole EU:ssa listattu hyönteiskarkotteiden tehoaineiksi, vaikka niillä saattaisi olla karkotustehoa riittävän suurina pitoisuuksina.
 

Vinkit hyönteiskarkotteiden käyttöön

  • Lue käyttöohjeet ja noudata niitä. Hyönteiskarkotteet ovat turvallisia ohjeen mukaisessa käytössä.
  • Levitä hyönteiskarkotetta mahdollisimman pienelle ihoalueelle. Suojaudu hyönteisiltä ensisijaisesti vaatteilla.
  • Vältä hyönteiskarkotteen joutumista silmiin ja suuhun. Älä käytä ainetta tulehtuneella tai vaurioituneella ihoalueella.
  • Pese kädet karkotteen levittämisen jälkeen.
  • Käytä vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä hyttyskarkotteita. Kaikki Suomessa myytävät hyttyskarkotteet ovat Tukesin hyväksymiä. Hyväksytyn valmisteen tunnistaa pakkauksen etiketissä olevasta Tukesin lupanumerosta.
  • Älä osta hyttyskarkotteita ulkomailta tai verkkokaupasta, ellei niissä ole Tukesin lupanumeroa. Muiden kuin Tukesin hyväksymien valmisteiden käyttö Suomessa on kiellettyä.

Katso video hyönteiskarkotteista.

Lue lisää hyönteismyrkyistä ja -karkotteista Tukesin sivuilta.


Kirjallisuutta:

    1. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Hyönteismyrkyt ja karkotteet. Saatavilla: https://tukes.fi/kodin-ja-puutarhan-tuholaiset/hyonteismyrkyt-ja-karkotteet

Sivua päivitetty: 14.6.2024