Otsonointi

Mitä on otsoni?

Otsoni on väritön, pistävän hajuinen ja ärsyttävä kaasu. Sitä käytetään puhdistuksessa ja desinfioinnissa. Otsoni poistaa epäpuhtauksia hapettumisreaktiossa, jossa otsoni ja sen muodostamat happiradikaalit reagoivat epäpuhtauksien kanssa muuttaen niiden rakenteita ja ominaisuuksia. Otsonin hapetusreaktioissa voi syntyä ilmaan uusia terveydelle haitallisia yhdisteitä ja pienhiukkasia.
 

Otsoni on terveydelle haitallinen aine

Otsoni kulkeutuu elimistöön hengitysteitä pitkin, jopa keuhkorakkuloihin asti. Erityisen herkkiä otsonille ovat lapset ja hengitystiesairaat kuten astmaatikot. Otsoni hapettaa keuhkosoluja. Muutokset solujen pinnoilla aiheuttavat tulehduksia ja vaurioittavat hengitysteitä, mikä vaikeuttaa hapen ja hiilidioksidin kulkua hengitysilman ja verenkierron välillä.

Suuret lyhytkestoiset otsonipitoisuudet voivat aiheuttaa akuutteina oireina keuhkojen toiminnan heikkenemistä, hengitysvaikeuksia, yskää, rintakipua, tulehduksia ja vastustuskyvyn heikkenemistä. Lisäksi otsoni ärsyttää silmien, nenän ja kurkun limakalvoja. Otsoni voi pahentaa astmaa sairastavien oireita sekä siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita.

Matalatkin otsonipitoisuudet voivat pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistuksessa aiheuttaa kroonisia terveyshaittoja, kuten astmaa. Vaikutuksille ovat erityisen alttiita otsonointia suorittavat työntekijät, mutta riski on minimoitavissa työturvallisuusohjeita noudattamalla. Otsonoinnin haitat riippuvat otsonin pitoisuudesta, altistuneen terveydentilasta, fyysisestä rasituksesta altistuminen aikana, altistuksen kestosta sekä geneettisistä tekijöistä.
 

Kuinka hyvin otsonointi toimii puhdistuksessa?

Otsonaattoreita markkinoidaan kuluttajille erilaisten mikrobien sekä kemiallisten ja hiukkasmaisten epäpuhtauksien poistamiseen. Mikrobiteho perustuu otsonin vaikutuksiin mikrobisolujen pintarakenteissa.

Ihmisille turvallisella otsonipitoisuudella ei kuitenkaan ole bakteereja ja sieniä tuhoavaa vaikutusta. Otsoni saattaa hidastaa joidenkin mikrobien kasvua, mutta tuhoamiseen tarvittaisiin 5-10 kertaa ihmisille vaaralliseksi todettu pitoisuus. Koronavirusta vastaan otsonoinnin hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä.

Otsonin muodostamat happiradikaalit hapettavat kemiallisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, jolloin hajoamisen seurauksena muodostuu uusia yhdisteitä. Nämä sivutuotteet voivat olla terveydelle vaarallisia ja säilyä ilmassa jopa kuukausia, ja voivat imeytyä sisustus- ja rakennusmateriaaleihin.

Otsonoinnin tehokkuus epäpuhtauksiin riippuu otsonipitoisuudesta ja yhdisteiden kemiasta. Otsoni reagoi harvemmin hiukkasmaisten epäpuhtauksien kanssa kuin kaasumaisten. Otsonointi ei kuitenkaan poista suurinta osaa sisäilman epäpuhtauksista. Otsonin poistumiseen sisäilmasta vaikuttaa otsonin ja epäpuhtauksien pitoisuus sekä ilmanvaihto.

Rakennus- ja sisustusmateriaalit saattavat reagoida otsonin kanssa, jolloin niistä voi muodostua haitallisia yhdisteitä. Lisäksi otsoni aiheuttaa materiaalien ”vanhenemista” ja värien haalistumista.  Otsoni voi vaikuttaa haitallisesti muuan muassa seuraaviin materiaaleihin: puulattia, linoleumi, kokolattiamatot, vahat, kiillotusaineet, kipsilevy, luonnonkumi, neopreeni, lateksimaali sekä betoni.
 

Otsonaattorien käyttö on jätettävä ammattilaisille

Otsonaattorit tuottavat sisäilmaan jopa hengenvaarallisen määrän otsonia. Viranomaiset ovat huomanneet, että kuluttajia ei välttämättä opasteta riittävästi otsonin terveysvaaroista ja turvallisesta käytöstä.

Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) eivät suosittele otsonointia mikrobien torjuntaan. Otsonointia voidaan käyttää tapauskohtaisesti hajujen poistossa esimerkiksi savuvahinkojen yhteydessä.

Otsonointi tulee teettää aina ammattilaisella. Tällöinkin on hyvä muistaa muutamia viranomaisten ohjeita:

• Ilmanvaihto pitää sulkea, jotta otsoni ei pääse rakennuksen muihin asuntoihin.
• Otsonoitavat tilat tulee tyhjentää kokonaan, irtaimisto käsitellään erikseen.
• Otsonoinnin jälkeen tilat tuuletetaan huolellisesti.
• Varoaika on noin 2 vuorokautta, jolloin tiloissa ei saa oleskella.
• Otsonoitava tila on merkittävä varoituskyltein, ja pääsy tilaan estettävä.
• Lopuksi tilat pyyhitään huolellisesti, sillä otsonoinnissa syntyy terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka voivat kiinnittyä pinnoille ja rakenteisiin.

Lue lisää otsonoinnista THL:n kirjallisuukatsauksesta ja Hengitysliiton sivuilta.