Palonestoaineet

Esimerkiksi tekstiileissä palonestoaineita on pysyviä ja ei-pysyviä. Pysyvät palonestoaineet vapautuvat kulumalla.

Palonestoaineita voidaan käyttää esimerkiksi pehmustetuissa kalusteissa, verhoissa ja matoissa. Niitä on erityisesti työtilojen ja julkisten tilojen kalusteissa, kuten työtuoleissa ja verhoissa, ja kodinelektroniikassa, kuten tietokoneissa ja televisioissa. Elektroniikassa palonestoaineet on seostettu esimerkiksi muoviin. Palonestoaineilla parannetaan paloturvallisuutta rajoittamalla materiaalien palavuutta, vähentämällä syttymisherkkyyttä ja hidastamalla palon leviämistä [1].

Palonestoaineet ja terveys

Ei-sidotut yhdisteet voivat vapautua helpommin tuotteista sisäilmaan ja ympäristöön kulumalla, haihtumalla tai kierrätyksen ja loppusijoituksen yhteydessä.

Orgaaniset yhdisteet, kuten bromatut ja fosforoidut yhdisteet muodostavat noin kolmasosan palonsuoja-aineiden kokonaiskäytöstä. Usein bromatut palonestoaineet on sekoitettu tuotteisiin ilman kemiallisia sidoksia, mikä edesauttaa niiden irtoamista tuotteesta. Palonestoaineille altistuminen tapahtuu ihon kautta, nielemällä tai hengittämällä huoneilman pölyä ja ravinnon kautta.

Tutkimusten mukaan huonepöly on kaikkien ikäryhmien merkittävin altistusreitti bromatuille palonestoaineille. Muutamille tutkittaville yhdisteille on arvioitu kokonaisaltistuksen vertailuarvoja. Tutkittujen yhdisteiden aiheuttamista terveyshaitoista ei nykytiedon perusteella tarvitse huolestua.

Pysyvä palosuojaus kestää koko tuotteen eliniän tai kymmeniä tai jopa satoja huoltoja. Pysyvää palosuojausta käytetään esim. hyvin lämpöä kestävissä kankaissa.

Ei-pysyvä palosuojaus on tilapäinen. Niillä käsiteltyjen tuotteiden, kuten tekstiilien, palo-ominaisuudet katoavat, jos tuote pestään vedellä tai se joutuu kosketuksiin kosteuden tai veden kanssa.

Palonestoaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ihokosketuksessa. Pysyvät, hitaasti hajoavat yhdisteet rikastuvat luonnossa ja niillä voi olla vaikutuksia terveyteen. Palosuojatun kankaan palaessa vapautuu myrkyllisiä kaasuja [2].

Lue lisää palonestoaineista THL:n sivuilta.

Kirjallisuutta:

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Palonestoaineet. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/palonestoaineet

2. Kim YR, Harden FA, Toms LM, Norman RE. Health consequences of exposure to brominated flame retardants: a systematic review. Chemosphere. 2014;106:1-19.