Rakennus- ja sisustusmateriaalit

Huoneilmaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet (ns. VOC-yhdisteet) ovat peräisin erilaisista materiaaleista, kuten rakennus- ja sisustusmateriaaleista. Jotkut niistä voidaan havaita hajuina sisäilmassa. VOC-yhdisteet voivat olla peräisin esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaalien raaka-aineiden hajoamistuotteista, raaka-ainejäämistä tai mikrobien aineenvaihduntatuotteista.

Puisissa huonekaluissa voi olla lakkoja ja maaleja, kun taas vanereissa ja lastulevyissä esimerkiksi formaldehydipitoisia liimoja. Jotkut lattialaminaatit voivat sisältää suuriakin pitoisuuksia formaldehydiä. Formaldehydi on väritön, pistävän hajuinen kaasu, joka voi aiheuttaa ihon, silmien, nenän ja kurkun ärsytystä [1,2,3].

VOC-yhdisteet voivat aiheuttaa silmien ja limakalvojen ärsytysoireita ja päänsärkyä. Niiden hajut vähentävät viihtyisyyttä, eikä niiden yhteisvaikutuksesta ole riittävästi tutkimusnäyttöä. Joissakin tapauksissa huono sisäilman laatu on yhdistetty huonetilan kohonneisiin VOC-pitoisuuksiin. Sisäilman suhteellisella kosteudella ja lämpötilalla on merkitystä epäpuhtauksien pitoisuuteen huoneilmassa. VOC-yhdisteiden aiheuttamat ärsytysoireet voivat voimistua, jos sisäilman suhteellinen kosteus on alhainen. Vastaavasti lämpötilan nousu kasvattaa vapautuvien VOC-yhdisteiden määrää [2,3,4].

Tutkimuksien mukaan riittävällä ilmanvaihdolla ja pienentämällä kemiallisilla epäpuhtauksilla on voitu merkittävästi vähentää nenän, silmien ja kurkun ärsytysoireita sekä päänsärkyä.

Sisäilman kemiallisten yhdisteiden pitoisuuteen vaikuttavat:

• kalusteiden ja sisustusmateriaalien määrä suhteessa tilan kokoon
• kalusteiden tyyppi
• rakennuksen ikä
• sisätiloissa tapahtuva toiminta (esim. ruuanlaitto, takan käyttö, kynttilöiden polttaminen, pesu- ja puhdistusaineet, ilmanraikastimet, kemikaalien käyttö
• työtiloissa)
• lämpötila
• kosteus
• ilmanvaihto

Sisustustekstiilit

Katso video: Mitä tehdä, jos uusi huonekalu haisee voimakkaasti?

Kokolattiamattojen ja mattojen pöly voi aiheuttaa allergia- ja astmaoireita. Niiden kemialliset yhdisteet voivat aiheuttaa muun muassa silmien, nenän ja kurkun ärsytystä. Allergiselle sopivat tiukkaan kudotut, sileäpintaiset puuvilla- ja villamatot sekä paperinarumatot. On tärkeää imuroida, tuulettaa ja pestä matot säännöllisesti.

Kylpyhuonematot ovat suotuisa kasvualusta homeille ja bakteereille. Huolehdi, ettei matto muhi märkänä pitkiä aikoja. Pese matto säännöllisesti korkeissa lämpötiloissa.

Verhoihin kertyvä huonepöly ja siitepöly voivat aiheuttaa allergia- ja astmaoireita. Niissä olevat kemialliset yhdisteet voivat joissain tapauksissa aiheuttaa muun muassa silmien, nenän ja kurkun ärsytystä. Tuuleta ja pese verhot säännöllisesti.

Vuodevaatteiden epäpuhtaudet voi aiheuttaa nuha- ja silmäoireita, ihottumaa tai pahentaa astmaoireita. Kosteuden haihtumiseksi anna sängyn tuulettua vähintään puoli tuntia heräämisen jälkeen ennen petausta. Tuuleta vuodevaatteet säännöllisesti. Suosi sileäpintaisia, pölyämättömiä ja tiiviitä kankaita, kuten puuvillaa. Pese lakanat 60 asteessa.

Patjat on tärkeää imuroida säännöllisesti. Patjojen vaihtoväli on noin 10 vuotta. Uusien patjojen haju voi haitata viihtyisyyttä. Vanhoissa patjoissa terveysongelmana saattavat olla hilse, home ja bakteerit.

Tyynyt on tärkeää pestä 1-2 kertaa vuodessa, ja ne on hyvä vaihtaa kahden vuoden välein.

Pehmustetuissa huonekaluissa allergiselle ja astmaatikolle sopivat tiiviit, irrotettavat, vesipestävät ja sileäpintaiset verhoilukankaat. Nahka verhoilumateriaalina on helppo puhdistaa ja pyyhkiä. Erityisesti, samettiset verhot ja verhoilumateriaalit, ryijyt, kokolattiamatot sekä tekstiilitapetit keräävät pölyä.

Sisustustekstiilien käsittelyaineet

Sisustustekstiileissä voi olla esimerkiksi...

• Homeenestoaineita
• Palonestoaineita
• Väriaineita
• Pintakäsittelyaineita

Lue lisää sisäilman kemikaaleista Sisäilmainfopisteen sivuilta ja Valviran sivuilta.

Lue lisää rakennusten haitta-aineista Hengitysliiton sivuilta.

Lue lisää M1-luokituksen saaneista, vähäpäästöisistä rakennusmateriaaleista Rakennustietosäätiön sivuilta.

Tukea, tietoa ja neuvoja sisäilmaan ja rakentamiseen liittyvissä asioissa antaa Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin.

---

Kirjallisuutta:

1. Työterveyslaitos (TTL). Formaldehydi. Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/kemiallisten-tekijoiden-hallinta-tyopaikalla/kemikaalit-ja-tyo-altistumistietosivusto/formaldehydi
2. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Asumisterveys. Saatavilla: https://valvira.fi/terveydensuojelu/asumisterveys
3. Sisäilmayhdistys. Kemialliset tutkimukset. Saatavilla: https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Ongelmien-tutkiminen/Muut-sisailmatutkimukset/Kemialliset-tutkimukset
4. Työterveyslaitos (TTL). Tutkimustietoa haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC). Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma/ohjeita-ja-tyokaluja-sisailmaan-liittyen/tutkimustietoa-haihtuvista-orgaanisista-yhdisteista-voc