Tuoksuherkkyys

Tuoksuherkkyys (tuoksuyliherkkyys, hajuherkkyys) on poikkeava tapa reagoida ympäristön tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuherkkyydelle on tyypillistä, että oireita saadaan suhteellisen tavanomaisista tuoksuista ja hajuista, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Tuoksuille oireilua pidetään aivojen herkistymisenä, jolloin tavanomaisetkin aistimukset voivat tuntua hyvin voimakkaina [1,2,3].

Lievä herkkyys erilaisille hajuille tai tuoksuille on tavallista. Tuoksujen kokeminen on myös hyvin yksilöllistä, joten joidenkin tuoksujen tunteminen epämiellyttäväksi on normaalia. Tuoksuherkkyydestä puhutaan yleensä silloin, jos oireista aiheutuu merkittävää elämäntapa- tai toiminnallista haittaa.

Yleisimmin koettuja oireita ovat nuha ja nenän kutina, päänsärky sekä silmäoireet. Muita oireita ovat pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus [1,2].

Tuoksuherkkyys voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun

Oireilu voi vaikuttaa merkittävästi arkeen. Tuoksuherkkyys voi pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen työssä, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.

Oireiden kanssa olisi kuitenkin hyvä pyrkiä siihen, etteivät ne rajoita liikaa elämistä. Kun oireilu rajoittaa päivittäisiä toimia, on hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa ja miettiä ratkaisuja tilanteeseen ja oireiden hallintaan.

Oireet ovat todellisia, mutta hoito haastavaa

Yleisimmin oireita koetaan haju- ja partavesistä, pesuaineista, hiustenmuotoilutuotteista, kukista, painomusteesta, homeen hajusta ja tupakansavusta. Periaatteessa mikä tahansa tuoksu tai haju voi olla laukaiseva tekijä.

Tuoksuherkkyyteen ei ole olemassa lääkehoitoa. Osa tuoksuherkistä saa kuitenkin jonkin verran helpotusta oireisiin esimerkiksi antihistamiinista tai kortisonipohjaisista nenäsuihkeista.

Oireet ovat usein hetkellisiä ja häviävät tuoksun poistuessa. Tuoksujen ja hajujen välttäminen helpottaa hetkellisesti, mutta täydellinen välttäminen saattaa pitkällä aikavälillä voimistaa oireita. Kaikki keinot, jotka vähentävät elimistön stressiä, voivat helpottaa oireilua.

Allergia ja astma eivät ole tuoksuherkkyyttä

Tuoksuherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa iholla ilmenevää kosketusallergiaa hajusteille. Tuoksuherkkyys ei myöskään tarkoita astmaa sairastavan oireilua esimerkiksi aerosoleille, jolloin kyse on tavallisesti keuhkojen ärsytysoireesta.

Erilaisissa sairauksissa voi olla samankaltaisia oireita kuin tuoksuherkkyydessä, joten oireiden tausta tulee selvittää terveydenhuollossa. Myös olemassa olevien sairauksien kuten astman, allergian ja ihosairauksien hyvä hoitaminen on tärkeää.

Tuoksuherkkyyttä ei pystytä mittaamaan

Tuoksuherkkyyttä ei pystytä mittaamaan millään laboratorio- tai muillakaan testeillä. Toteaminen perustuu henkilön omaan oirekuvauksiin ja tuntemuksiin sekä lääkärin arvioon tilanteesta.

Tuoksuherkkyydellä ei ole kansainvälistä tautiluokitusta (ICD), sillä sitä ei ole luokiteltu sairaudeksi. Suomalaiseen ICD-10-luokitukseen on kuitenkin lisätty alaluokka R68.81: ”Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.”

Naiset kokevat tuoksuherkkyyttä miehiä yleisemmin. Tuoksuherkkyyden yleisyys vaihtelee 10–40 % välillä tutkimuksesta riippuen [1,2,3,4]. Tarkkoja lukumääriä on haastava määrittää, sillä tuoksuherkkyydelle ei ole tarkkaa määritelmää ja määritelmät vaihtelevat eri tutkimuksissa.

 

Lisätietoa

Lataa tutkimusraportti: Väestötutkimus tuoksuherkkyydestä (PDF)

---

Kirjallisuutta:

1. Steinemann A. International prevalence of fragrance sensitivity. Air Qual Atmos Health. 2019;12:891–897.
2. Hannuksela M, Haahtela T. Tuoksuherkkyys on todellista. Duodecim. 2011;127(7):706–711.
3. Caress SM, Steinemann AC. Prevalence of fragrance sensitivity in the American population. J Environ Health. 2009;71(7):46–50.
4. Alrasheed M, Albalawi O, Aljallal M, Alqahtani AS. Prevalence and Risk Factors of Self-Reported Perfume Sensitivity in Saudi Arabia. Healthcare (Basel). 2021;9(10):1248.