Ulkoilman sieni-itiöt ja allergia
Suomalaisista noin 1-2 prosentin on arveltu oireilevan ulkoilman sieni-itiöistä, mutta allergisten määrää ei tunneta tarkkaan. Homesieni-itiöitä on ilmassa lähes ympäri vuoden, ja kantasienten itiöitä niin kauan kuin metsissä sieniäkin.
Eloperäistä ainesta hajottavia mikroskooppisen pieniä homesieniä on lukuisia sukuja ja niitä esiintyy luonnossa lähes kaikkialla. Tärkeimpiä ulkoilman allergeeneja ovat Cladosporium- ja Alternaria -homesukujen itiöt. Niitä on ilmassa eniten loppukesästä syyskuulle, mutta kokonaan itiöt katoavat ilmasta vasta pakkasten ja lumipeitteen myötä. Maan sulaessa homesieni-itiöitä alkaa taas esiintyä ilmassa. Vaikka määrät ovat huippukautta vähäisempiä, voi itiöistä hankalimmillaan oireilla keväästä talven tuloon.
Kantasieniin kuuluu laaja joukko itiöiviä suuria sieniä, mukaan lukien suurin osa syötävistä sienistämme. Kantasienten itiöallergiaa ja sen yleisyyttä tunnetaan homesieniallergiaa vähemmän, mutta ainakin herkkutattien ja rouskujen itiöiden on todettu aiheuttaneen hengitystieoireita. Kantasienten itiöitä on ilmassa eniten silloin kun metsäsienetkin ovat runsaimmillaan, tavallisesti syys-lokakuussa. Suuremmalle määrälle itiöitä voi altistua sieniä kerätessä ja niitä kotona käsitellessä.
Oireilu sieni-itiöille on samantyyppistä kuin siitepölyallergiassa eli nenän kutinaa ja vuotamista, aivastelua ja silmien kutinaa. Hoitona käytetään antihistamiinia, silmätippoja ja kortisonipohjaisia nenäsuihkeita. Astmaatikolla voi esiintyä astman tyypillisiä oireita kuten hengenahdistusta, joita hoidetaan astmalääkkeillä lääkärin ohjeen mukaan.
Hengitysteiden oireilu sienten itiöille on eri asia kuin oireilu sieniä syödessä, jolloin voi olla kyse trehaloosi-intoleranssista.
Sienten biologinen tehtävä on hajottaa ja lahottaa ja niille sopivaa eloperäistä ainesta löytyy luonnosta lähes kaikkialta. Siksi herkistyneen on vaikea välttyä ulkoilman sieni-itiöiltä ja oireilulta.
Turun aerobiologian laitos seuraa verkkosivullaan norkko.fi kahden merkittävimmän homesienisuvun itiöiden määrää ulkoilmassa.
Sivua päivitetty: 20.12.2022