Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi.

Maitoallergia ei ole sama asia kuin laktoosi-intoleranssi. Maitoallergiassa ihminen reagoi maidon proteiiniin, laktoosi-intoleranssissa maitosokeriin eli laktoosiin. Maitoallerginen ei voi syödä edes laktoosittomia maitotuoteita, mutta allergia paranee usein kouluikään mennessä.

Maitoallergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. 2–3 % suomalaisista imeväis- ja leikki-ikäisistä on maidolle allergisia.

Maitoallergia aiheuttaa iho- tai suolioireita. Oireet voivat olla välittömiä tai viivästyneitä. Vaikeasti maitoallergiset voivat pahimmillaan saada anafylaksian.

Laboratoriokokeista on apua, mutta lopullinen maitoallergiadiagnoosi tehdään välttämis-altistuskokeella. Mikäli lapsella epäillään maitoallergiaa, maidon sopivuuden selvittely kannatta aloittaa mahdollisimman nopeasti. Maidolle allergiselle lapselle on hyvä saada mahdollisiman pian sopiva eriyiskorvike käyttöön. Yli 2-vuotiaat eivät tarvitse erityiskorveikkeita, vaan voivat käyttää esimerkiksi soija- tai kaurajuomaa.

Maitoallergiassa maidon proteiineja vältetään lääkärin ohjeen mukaan. On hyvä muista, että ruokapakkauksen tuoteselosteessa saattaakin maidon sijaan lukea pelkästään maitoproteiinin nimi, kuten esim. hera tai kaseiini. Hyla-tuotteetkaan eivät sovellu maitoallergiselle.

Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan, vaikka kyseessä on perinnöllinen taipumus maitosokeria pilkkovan laktaasientsyymin vähyyteen, ei allerginen reaktio. Vajaalla viidesosalla suomalaisista on laktoosi-intoleranssi, jossa maitosokeri, laktoosi, aiheuttaa laktaasientsyymin vähäisyyden takia ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipuja. Laktoosi-intoleranssi kehittyy yleensä kouluiässä, joskus vasta aikuisena.
 

Lisätietoa muualla

Ruoka-allergiat (Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys)

Erimenu.fi - allergiaystävällisiä ruokaohjeita

Sivua päivitetty: 14.3.2024