Jos epäilet ruoka-allergiaa

Ruoka-altistukset

Lääkäri tekee diagnoosin sekä oireiden että testituloksen perusteella. Ruoka-allergian diagnoosi perustuu aina välttämis-altistuskokeeseen. Välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian toteamiseksi, vaan diagnoosi selviää altistuksessa, jossa välttämisen aikana hävinnyt oire palaa. Epäiltyä ruokaa vältetään 1-2 viikkoa ja samalla pidetään oirepäiväkirjaa. Tämän jälkeen ruoka palautetaan ruokavalioon joko kotona kokeilemalla tai lääkärin luona valvotulla altistuskokeessa. Oireilua seurataan ruokapäiväkirjalla. 

Ruoka-altistuksen tavoitteena on selvittää, onko henkilö allerginen kyseiselle ruoalle. Sen lisäksi se antaa tarkempaa tietoa siitä, minkä kokoisilla ruoka-annoksilla oireita ilmaantuu ja ovatko oireet lieviä vai vaikeita. Altistus kertoo myös, tarvitseeko kyseistä ruokaa välttää täydellisesti vai voiko sitä käyttää jonkin verran oireiden sallimissa rajoissa.

IgE-määritykset ja ihopistokokeet

IgE-vasta-aineita paljastavia seerumin spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksiä tai ihopistokokeita käytetään taudinmäärityksen apuna atooppisen herkistymisen selvittämiseksi. Nämä laboratoriokokeet yhdessä ruoka-altistusten kanssa auttavat ruoka-allergian selvittelyssä, mutta yksinään ne eivät välttämättä riitä tarkkaan diagnoosiin.

Pelkkä myönteinen verikoe tai ihotestitulos ei riitä kliinisesti merkittävän allergian osoittamiseen. Toisaalta, IgE-tutkimusten jääminen negatiiviseksi ei täysin sulje pois allergian mahdollisuutta.

Veren ruokaspesifiset IgA- ja IgG-vasta-ainemääritykset ei tulisi käyttää ruoka-allergian selvittelyssä, sillä niitä on elimistössä normaalistikin eivätkä arvojen vaihtelut kerro allergiaoireista. Ruoka-allergiadiagnoosia ei missään nimessä saa asettaa IgA- tai IgG-vasta-aineiden perusteella. Sen sijaan IgG4-vasta-aineet nousevat, kun sietokyky allergeenia kohtaan paranee.