Astman tutkiminen

Tyypillisiä astmatutkimuksia ovat PEF-seuranta ja spirometria. Lisäksi voidaan tarvita muita kokeita. 

PEF-puhallusseuranta on astman perustutkimus. PEF-puhallus kertoo hengityksen ulospuhallusvoimakkuudesta ja sen vaihtelusta. PEF-seurantaa käytetään, kun selvitetään, onko kyseessä astma, sekä astman hoidon seurannassa. Lue alasivulta tarkemmin PEF-puhallusten ja seurannan toteuttamisesta.

Spirometria -puhalluskoe on myös astman perustutkimus. Tämä tutkimus tehdään terveydenhuollon yksikössä ja aikaa tähän olisi hyvä varata noin puoli tuntia.  Tässä tutkitaan puhallusvoimakkuuden lisäksi myös keuhkojen tilavuuksia ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen. Tutkimuksessa puhalletaan voimakkaasti suukappaleeseen hoitajan ohjeiden mukaan. Puhallukset saattavat tuntua raskailta, koska keuhkot pitää puhaltaa mahdollisimman tyhjäksi.

Tutkimukseen annetaan erilliset ohjeet hoitavasta yksiköstä. Tutkimusta ei voida tehdä, jos on jokin hengitystieinfektio. Tutkimus voidaan tehdä kahden viikon kuluttua hengitystietulehduksen paranemisesta. Ennen tutkimusta tulisi olla neljä tuntia ilman kahvia, teetä ja muita kofeiinia sisältäviä juomia (kolajuomat, energiajuomat). Tupakointia tulee välttää kaksi tuntia ennen tutkimusta eikä alkoholia tulisi nauttia vuorokausi ennen tutkimusta. Hengitettävien lääkkeiden käytöstä tulee erilliset ohjeet hoitavasta yksiköstä, muut lääkkeet voi ottaa normaalisti. Vältä voimakasta rasitusta kaksi tuntia ennen tutkimusta.

Metakoliinialtistuksen tarkoituksena on selvittää keuhkoputkien supistumisherkkyyttä, joka on lisääntynyt astmaa sairastavilla. Tutkimus tehdään terveydenhuollon yksikössä ja aikaa tähän kannattaa varata noin tunti. Tutkimus tehdään puhalluskokeena hoitajan ohjauksella. Ensin puhalletaan suukappaleeseen, jonka jälkeen annetaan metakoliinisumutetta. Sumutteen aiheuttamaa reaktioita seurataan puhalluksilla. Tämän jälkeen annetaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sitten vielä puhalletaan.

Tarkka ohjeistus tutkimukseen tulee hoitavasta yksiköstä, jossa käydään läpi myös hengitettävien lääkkeiden tauotus tarvittaessa kirjallisesti. Tutkimukseen on samat ennakkovalmistelut kuin spirometriatutkimukseenkin. Hengitystieinfektioita ei saa olla neljään viikkoon ennen tutkimusta.

Rasituskokeella selvitetään keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Monella se tulee esiin rasituksen yhteydessä. Tutkimus tehdään terveydenhuollon yksikössä ja tähän tutkimukseen kannattaa varata aikaa puolitoista tuntia. Tutkimukseen on syytä varata urheiluvaatteet ja urheilukengät. Rasituskoe tehdään juoksutestinä joko ulkona tai sisällä juoksumatolla tai kuntopyörällä. Testi tehdään hoitajan ohjauksella.  Oireiden esille saamiseksi rasituksen tulisi lisääntyä nopeasti.

Tutkimukseen annetaan erilliset ohjeet hoitavasta yksiköstä. Tutkimusta ei voida tehdä, jos on jokin hengitystieinfektio. Tutkimus voidaan tehdä neljän viikon kuluttua hengitystietulehduksen paranemisesta.

Uloshengityksen typpioksidimittauksella selvitetään uloshengityksen typpioksidipitoisuutta. Uloshengityksen typpioksidipitoisuus voi nousta astmassa. Laitteeseen puhalletaan hoitajan ohjeistuksella hitaita tasaisia puhalluksia. Tutkimus kestää noin 20 minuuttia. Ennakkovalmistelut tutkimukseen ovat samat kuin spirometriatutkimukseen. Tutkimukseen annetaan kirjalliset ohjeet hoitavasta yksiköstä.

Keuhkokuva eli THX-kuva otetaan, jotta voidaan selvittää, onko kyse jostain muusta kuin astmasta. Astma ei näy keuhkokuvassa.

Verikokeita otetaan allergioiden selvittelyn vuoksi.

Voit lukea lisää astmatutkimuksista Terveyskylän Allergia- ja Astmatalon sivuilta.