Tupakkariippuvuus

Tupakkariippuvuus on oireyhtymä, jossa yhdistyvät fyysinen riippuvuus, psyykkinen riippuvuus, sosiaalinen riippuvuus ja tapariippuvuus.

Tupakkariippuvuuden voimakkuutta arvioidaan muun muassa tupakointimäärän ja – tavan perusteella.

Fyysinen riippuvuus

Päivittäin tupakoiva henkilö tupakoi yleensä 1-2h välein ja aamupäivisin tiheämmin, jotta elimistön nikotiinipitoisuus pysyy sopivana. Nikotiini vaikuttaa aivoissa erityisesti nikotiinireseptoreissa. Aivoissa vapautuu välittäjäaineita, jolloin tupakoitsija kokee nautintoa. Mikäli aivot altistuvat toistuvasti nikotiinille, alkavat ne tottua siihen. Nikotiinireseptorit lisääntyvät, ne herkistyvät nikotiinille ja aivojen rakenne muuttuu pysyvästi. Tämän vuoksi on mahdollista jäädä uudelleen koukkuun jo yhden savukkeen polttamisen jälkeen vaikka takana olisi useitakin savuttomia vuosia.  

Psyykkinen riippuvuus

Tupakointi merkitsee yleensä tupakoitsijalle mielihyvän kokemusta. Moni tupakoitsija on oppinut käyttämään tupakkaa keinona säädellä tunteita. Polttamalla tupakoitsija on välttänyt tai sietänyt epämiellyttäviä tai vahvistanut positiivisia tunteita. Psyykkinen riippuvuus syntyy, kun tämä toistuu ja toistoista jää aivoihin muistijälkiä, jotka vahvistavat käyttäytymismallia.

Sosiaalinen riippuvuus

Tupakointi on monelle tupakoitsijalle sosiaalinen tapahtuma. Tupakkatauolla kerrotaan mukavat kuulumiset ja puretaan huolet ja murheet. Tupakointi alkaa usein murrosiässä ystäväpiirissä ja tupakoitsija toivoo tupakoinnin kautta kuuluvansa porukkaan. Riippuvuuden synnyttyä sosiaalisen puolen merkitys vähenee, mutta myöhemminkin tupakointiin liittyy yhteisöllisyyttä. Sosiaalinen riippuvuus usein vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista. Tupakoitsija joutuu pohtimaan kuinka toimia aiemmin tupakointiin liittyneissä tilanteissa ja ympäristöissä.

Tapariippuvuus

Jos tupakoitsija polttaa keskimäärin askin (20 savuketta) päivässä, tarkoittaa se 200 käden liikettä, 200 imua sekä 200 suunsuipistusta päivän aikana. Tupakoinnista ja siihen liittyvästä toiminnasta muodostuu muistijälki, jonka toistaminen tuo nautintoa. Ihminen kokee yleensä mielekkäämpänä opittujen liikeratojen toistamisen kuin uusien tekemisen.

Lähteet: THL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus- Käypä hoito. 2012. Duodecim.

Sivua päivitetty: 20.9.2019