Mitä tapahtuu lääkärissä? - Astmatutkimukset

Oirepäiväkirja

Oirepäiväkirjan pitäminen helpottaa tutkimuksia ja arviointia. Siksi on hyvä pitää oirepäiväkirja lapsen oireista ja voinnista:

• kuinka kauan yskä on kestänyt, missä tilanteissa se ilmenee, yskiikö lapsi päivittäin vai van satunnaisesti
• onko yskää öisin tai rasituksessa
• onko toistuvia hengitystietulehduksia, kuinka usein
• onko uloshengitys vinkuvaa
• onko hengitys tihentynyttä, työlästä (laske kuinka monta kertaa lapsi hengittää minuutissa)
• onko rasituksen sieto huonontunut
• mitä lapsi harrastaa – tuleeko oireita

Keuhkojen toimintakokeet

Oirekuvauksen lisäksi tehdään myös keuhkojen toimintakokeita eli keuhkofunktiotutkimuksia. Niitä käytetään myös astman seurannan välineinä hoitotasapainoa arvioitaessa. Käytettävän tutkimuksen valinta riippuu lapsen iästä ja yhteistyön onnistumisesta. Alle 3-vuotiailla keuhkojen toimintakokeita tehdään harvoin.

Tutkimukset onnistuvat paremmin, kun lapselle kerrotaan, mitä tutkimuksessa tapahtuu ja miksi se tehdään. Keuhkojen toimintakokeet kestävät noin 1–1,5 tuntia riippuen tutkimuksesta. Jos lapsella on hengitystieinfektio, tutkimusta ei tehdä, vaan yleensä sovitaan tutkimuksen siirtämisestä hoitavan yksikön kanssa.

Oskillometria onnistuu noin 3 vuoden iästä alkaen. Tutkimuksessa lapsi hengittää normaalisti lepohengitystä suukappaleen kautta laitteeseen. Lapsen ei tarvitse osata puhaltaa tietyllä tavalla.

Tähän voidaan liittää rasituskoe, joka tehdään yleensä ulkona juosten tai trampoliinilla hyppien. Rasituskokeen aikana tarkkaillaan hengitystä. Keuhkojen toimintaa mitataan ennen rasitusta, rasituksen jälkeen ja keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen

Spirometriatutkimus onnistuu luotettavasti yleensä vasta kouluikäisenä. Tutkimus vaatii keskittymistä ja kykyä hoitajan ohjaamaan voimakkaaseen ulospuhallukseen. Spirometriatutkimuksessa laitetaan samalla tapaa suukappale suuhun kuin oskillometriatutkimuksessakin, mutta suukappaleen kautta pitää hengittää voimakkaasti ulos niin kauan kuin jaksaa. Tähänkin tutkimukseen voidaan liittää rasituskoe ja keuhkoputkia avaava lääkitys.

PEF-puhallusmittari kertoo ulospuhalluksen voimakkuudesta. PEF-mittarin avulla voidaan kotioloissa tai esimerkiksi liikuntaharrastuksen aikana tutkia, onko lapsella PEF-puhalluksissa astmaan liittyvää puhallusarvojen vaihteluja.

PEF-seuranta onnistuu parhaiten yli 12-vuotiaana. PEF-seurantaa saatetaan käyttää diagnoosin tukena, mutta tulokset eivät ole yhtä luotettavia kuin aikuisilla. Mittariin puhaltaminen vaatii opettelua ja ohjausta onnistuakseen luotettavasti. Hoitaja ohjaa oikean tekniikan. PEF-puhallusseurantaa tehdään yleensä kaksi viikkoa puhaltaen aamuin illoin ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavaa lääkettä sekä oireiden ilmaantuessa. 

Typpioksidimittauksella selvitetään uloshengityksen typpioksidipitoisuutta, joka kertoo hengitysteiden tulehduksesta ja antaa lisätukea astmadiagnoosin tekemiseen. Tutkimus suoritetaan terveydenhuollossa puhaltamalla laitteeseen tasainen puhallus.

Muut tutkimukset

Oirekuvauksen ja tarvittavien keuhkojen toimintakokeiden lisäksi voidaan tehdä keuhkojen röntgenkuvaus mahdollisten muiden sairauksien tai rakennepoikkeavuuksien poissulkemiseksi.

Lasten astmaan liittyy usein erilaisia allergioita ja niiden selvittäminen on tärkeää. Allergiaselvittelyt tehdään yleensä ihopistokokein eli prick-testinä tai verikokeilla. Lääkäri arvioi ja antaa ohjeistuksen allergeenien mahdollisesta välttämisen tarpeesta.