Marja 65 v: Haluan pitää astmastani hyvää huolta

Minulla on astma todettu ihan lapsena, 4–5-vuotiaana. Muistan, kuinka öisin yskin ja valvoin, silloin mummi vei minut navettaan lehmiä katsomaan, jotta rauhoittuisin. Näin jälkikäteen olen miettinyt, että pahensiko vai paransiko se astmaani.

Aikoinaan astmalääkkeet eivät olleet niin kehittyneitä kuin nykyään, joten lapsena ja nuorena astmani oireili. Koululiikunta teki minut aina kipeäksi, vasta lukioaikana aloin ottaa osaa koululiikuntaan. Siihen asti minulla oli lääkärin todistus, etten astmani vuoksi voi osallistua. Nuorena sain myös pistossiedätyshoitoa siitepölyallergiaan. Sain siitä hirmuiset paukamat, mutta kyllä hoito jonkin verran auttoi.

Kun aikuistuin ja menin naimisiin, niin astma oli edelleen kaverina. Koko elämäni olen ottanut hengitettäviä lääkkeitä. Raskaus- ja imetysaikana astmani kanssa oli helppoa, olin elämäni kunnossa. Sen jälkeen oli työelämässä erilaisia vaiheita. Työskennellessäni päiväkodissa keräsin kaikki pöpöt ja olin usein kipeänä, mutta kyllä työelämä silti sujui.

Nyt olen jo eläkkeellä. On aikaa hoitaa itseään, sille onkin ollut tarvetta, sillä tämä vuosi on astmani suhteen ollut pahin aikoihin. On pitänyt tehostaa avaavan astmalääkkeen ottamista ja käydä lääkärissä hakemassa apuja astmaan.

Liikun, jotta keuhkot saavat vahvistusta

Pyrin liikkumaan aktiivisesti, jotta keuhkot saisivat vahvistusta. Eilenkin olin haravoimassa naapurissa, siitä saa hyvää hikiliikuntaa, mutta tänään pitää olla lepopäivä. Käyn kaksi kolme kertaa viikossa jumpassa. Liikunnan lisäksi se on sosiaalinen tapahtuma, kun tapaan muita ikääntyviä. Tykkään Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen Lavis-jumpasta, jota vetää fysioterapeutti. Se on kunnon hikiliikuntaa ja vetäjä osaa ottaa huomioon astman ja antaa hyviä liikkeitä mitä tehdä.

Haluan pitää astmastani hyvää huolta. Otan aina lääkkeet, ettei vain tulisi astman pahenemisvaihetta. Tuntuu, että lääkäriin on nykyisin vaikeaa päästä. Olen pyrkinyt käymään keuhkolääkärillä kahden vuoden välein, jotta astmaani tutkittaisiin ja hoidettaisiin hyvin.

Joskus astmani oireilee, tunnistan sen, kun myöhään iltapäivällä tulee painontunne rintakehään. Avaava lääke laukaisee tilanteen ja saan yskittyä limaa. Toinen oire on aamuyöyskä. Saan kauhean yskänkohtauksen, jossa tuntuu, että yskin keuhkot pihalle. Onneksi se menee ohi. Tunnen astmani nykyään aika hyvin ja tiedän koska hakeudun lääkäriin, eipä sinne turhaan tule mentyä. Välillä täytyy kyllä itse olla aktiivinen ja pyytää apua, että saa lääkäriajan.

Allergia- ja astmayhdistysten tapahtumissa saa vinkkejä ja ymmärrystä

Käyn astmaatikkojen tapaamisissa, joita järjestää Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys. Siellä kuulee erilaisia astmatarinoita. Kun on tutustunut ryhmäläisiin, niin jutellaan kaikesta muustakin kuin astmasta.

Yhdistyksellä on liikuntaryhmien ja astmatapaamisten lisäksi muitakin tapahtumia. Ne ovat mahdottoman asiallisia. Nytkin on tulossa ikääntyvän astma -luento. Kyllä niissä kannattaa käydä. Sieltä saa kaikenlaisia vinkkejä, pystyy keskustelemaan astmasta jonkun toisen kanssa, joka ymmärtää millainen olotila saattaa olla. Siellä saa purkaa sydäntä, että millaista on astman kanssa ollut.

Haluaisin sanoa muille ikääntyville astmaa sairastaville, että muista ottaa lääkkeesi säännöllisesti. Liiku oman voinnin mukaan, hikiliikuntakin tekee hyvää. Ole yhteydessä paikalliseen allergia- ja astmayhdistykseen, sieltä saat keskusteluapua ja vinkkejä.

Terveisin Marja 65 v