Hoito

Voiteiden lisäksi lisähoitona voidaan käyttää valohoitoja ja vaikeissa tautimuodoissa joskus myös sisäisiä lääkehoitoja. Hoitava lääkäri määrittää käytettävän hoidon yksilöllisesti. Lääkevoiteiden lisäksi käytetään perusvoiteita, joiden avulla voidaan ylläpitää hoitotulosta sekä estää ihon kuivumista.

Atooppisen ihottuman hoito ja ehkäisy - ABC

1. Päivittäinen pesu haalealla vedellä ja perusvoiteella
2. Perusvoiteen säännöllinen käyttö
   • ehkäisee ihottuman uusiutumista
   • estää ihon kuivumista
   • suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä
   • mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempi voide
   • ”kun löytää itseä miellyttävän voiteen niin sitä tulee käytettyä”
3. Hoitovoide
   • käyttö lääkärin ohjeen mukaisesti
   • hoitotauon aikana ylläpitohoito
4. Ihon suojaus välttämällä ärsytystä ja allergioita aiheuttavia aineita
5. Taudinkuva on aaltoileva eli muista, että hyvästäkin hoidosta huolimatta ihosi voi oireilla
6. Stressinhallinta on osa ihosairauden hoitoa

Lääkevoiteet

Kortikosteroidivoiteet ovat eniten käytetty atooppisen ihottuman hoito. Niitä käytetään useimmiten kuuriluontoisesti ja tarvittaessa niin sanottuna ylläpitohoitona ylläpitohoitona kaksi kertaa viikossa kuurien välillä. Kortikosteroidivoiteita on eri vahvuuksia ja kuurien pituus on yleisimmin 1–4 viikkoa. Hoitava lääkäri määrittää tarvittavan hoidon yksilöllisesti. Kortikosteroidivoiteet ovat lääkärin ohjeen mukaisesti käytettynä turvallisia myös pitkäaikaiskäytössä.

Kalsineuriiniestäjävoiteet takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat vaihtoehtoja kortikosteroidivoiteille. Takrolimuusivoidetta käytetään etenkin keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ihottumassa ja pimekrolimuusivoidetta lähinnä lievässä tai keskivaikeassa atooppisessa ihottumassa. Molempia käytetään lisäksi hyvällä menestyksellä myös huulten ja silmäluomien ihottuman hoidossa. Etuna kortikosteroidivoiteisiin verrattuna on se, että hoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa yhtäjaksoisesti pitkäänkin ilman taukoja, mikä helpottaa ylläpitohoitoa.

Kalsineuriiniestäjävoiteiden haittana kortikosteroidivoiteisiin verrattuna on joskus etenkin hoidon aloitukseen liittyvä poltteleva tai kihelmöivä tunne, joka yleensä menee ohi hoidon jatkuessa. Moni on saanut helpotusta poltteluun ottamalla tulehduskipulääkettä (ASA, ibuprofeiini, naprokseeni) 30 - 60 min ennen rasvausta. Yleensä käyttö muutamana ensimmäisenä päivänä riittää.

Perusvoiteet ja ihoa ärsyttävien tekijöiden minimointi

Perusvoiteiden tärkein merkitys on lääkevoiteilla saavutetun hoitotuloksen ylläpito ja ihottuman ehkäisy rauhallisessa vaiheessa. Pelkkä perusvoide ei riitä, jos iholla on jo näkyvää ihottumaa tai perusvoide aiheuttaa selvää kirvelyä. Tällöin lääkevoiteen käyttö on tarpeen. Ohuemmat vesipitoisemmat perusvoiteet soveltuvat myös pesuvoiteeksi ihoa ärsyttävän saippuan sijaan, ja niitä voi käyttää myös meikin poistamiseen.

Yleensä iholle jätettävissä tuotteissa (deodorantit, kosmetiikka), kannattaa suosia herkkäihoisille tarkoitettuja, mietoja ja hajustamattomia tuotteita. Atoopikolla on kohonnut riski käsi-ihottumaan ja kädet kannattaa suojata suojakäsineillä aina kosteissa tai likaisissa töissä. Suojakäsineillä suojataan ihoa myös allergeeneiltä esimerkiksi kasviksia käsiteltäessä. Pidempiaikaisessa käytössä suojakäsineiden alla kannattaa käyttää erillisiä puuvillakäsineitä.

Käsien saippuapesut samoin kuin muukin pesuaineiden käyttö kannattaa jättää minimiin. Karheita harjoja, sieniä tai voimakkaasti kuorivia ihonhoitotuotteita ei tulisi käyttää atooppisella iholla. Liikuntaharrastuksissa kannattaa käyttää teknisiä urheiluvaatteita, jotka siirtävät kosteuden nopeasti pois iholta ja vähentävät hikoilun aiheuttamaa ärsytystä.

Valohoidot

Valohoidossa käytetään erikoislamppuja, joissa hyödynnetään UV-säteilyn atooppista tulehdusta vaimentavaa vaikutusta. Eniten käytetty valohoito atooppisessa ihottumassa on kapea-kaista-UVB -valohoito. Tämän lisäksi voidaan käyttää SUP-valohoitoa.

Valohoitoa annetaan yleensä 2–4 kertaa viikossa yhteensä 15–20 kerran sarjoissa. Valohoitoja käytetään lähinnä keskivaikean ja vaikean atooppisen ihottuman hoidossa, silloin kun paikallishoidoilla ei saavuteta riittävää tehoa. Mikäli ihottuman oireet ovat hyvin vaikeita, on niitä rauhoitettava tehokkaalla lääkevoidehoidolla ennen valohoidon aloittamista. Kortikosteroidi-voiteita voidaan käyttää myös yhtä aikaa valohoidon kanssa. Rusketukseen tarkoitetuista solariumlampuista ei ole hyötyä atooppisen ihon hoidossa.

Yleensä atooppinen ihottuma on rauhallisempi kesäaikana ja luonnonaurinkoa voidaankin varovasti hyödyntää ihottuman hoidossa. Tämä sopii kuitenkin vain ruskettuvalle ihotyypille ja silloinkin tulee pitää mielessä UV-säteilyn lyhyt- ja pitkäaikaisriskit (palaminen, ihosyöpäriskin lisääntyminen, ihon vanheneminen). Iho tulee suojata asianmukaisesti aurinkosuojavoitein. Pienellä osalla (arviolta viidellä prosentilla) atooppista ihottumaa sairastavista UV-säteily voi pahentaa ihottumaoireita.

Sisäiset lääkehoidot ja biologiset lääkkeet

Vaikean atooppisen ihottuman hoidossa voidaan joskus tarvita sisäisiä pitkäaikaislääkityksiä esimerkiksi siklosporiinilla tai metotreksaatilla. Näiden käytön tulee tapahtua ihotautien erikoislääkärin valvonnassa. Biologisten lääkkeiden tutkimus etenee nopeasti, ja ensimmäinen vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavien hoitoon tarkoitettu biologinen lääke, dupilimumabi, sai myyntiluvan 2017.

Muut lääkehoidot

Vain pieni osa atooppista ihottumaa sairastavista hyötyy antihistamiineista kutinaa vähentävänä lääkkeenä. Yöunta haittaavaan kutinaan paljon käytetyn hydroksitsiini-antihistamiinin teho perustuu sen väsyttävään vaikutukseen. Väsyneenä kutina koetaan vähemmän haittaavaksi. Hydroksitsiini-antihistamiinin käytön tulisi olla lyhytaikaista, eikä se sovi ikääntyneen tai sydänsairaan lääkkeeksi. Uudet väsyttämättömät antihistamiinit ovat turvallisia myös pitkäaikaiskäytössä.

Pahenemisvaiheissa tarvitaan harvoin antibioottihoitoja bakteeritulehduksen oireiden hoitoon tai vähentämään ihottumassa lisääntyvien haitallisten stafylokokkibakteerien kasvua. Mahdollisen antibioottihoidon aloituksen tulee aina perustua lääkärin arvioon. Pahenemisvaiheissa aiemmin paljon käytetyt sisäiset kortikosteroiditablettikuurit eivät pääsääntöisesti enää kuulu atooppisen ihottuman hoitoon.