Mistä atooppinen ihottuma johtuu

Atooppisen ihottuman syy löytyy ihon rakenteesta ja elimistön oman puolustusjärjestelmän erityispiirteistä. Iho toimii normaalisti tärkeänä rajapintana ja suojamuurina ärsykkeitä vastaan ja toisaalta myös estää veden haihtumista pois elimistöstä. Tästä rajapinnasta käytetään nimitystä ihon läpäisyeste.

Ihoon kohdistuvat ärsykkeet voivat olla kemiallisia (esimerkiksi saippuat tai pesuaineet), fysikaalisia (ihoon kohdistuva hankaus, paine tai raapiminen), allergeenejä (aineita joita kohtaan elimistö saattaa kehittää yliherkkyysreaktion) tai taudinaiheuttajia (virukset, bakteerit, sienet ja muut pieneliöt). Atooppista ihottumaa sairastavien ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti. Tämän vuoksi erilaiset ärsykkeet pääsevät helpommin vaikuttamaan ihon läpi.

Läpäisyesteen läpi päästyään nämä ärsykkeet kohtaavat elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka aktivoituvat puolustamaan kehoa. Tämä johtaa tulehdusreaktion käynnistymiseen. Käynnistynyt tulehdusreaktio toimii osin haitallisesti elimistöä vastaan ja johtaa ihottumaoireiden syntymiseen. Tulehdusreaktio heikentää entisestään jo valmiiksi puutteellista ihon läpäisyestettä ja noidankehä ihottuman pahenemiselle on valmis.

Ihon läpäisyesteen kannalta tärkein rakenneproteiini ihossa on filaggriini. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että yleisin atooppiselle ihottumalle altistavin geenivirhe on juuri filaggriinigeenissä. Lisäksi atooppisessa ihottumassa myös ympäristötekijöillä, kuten esimerkiksi ilmastolla, on merkitystä taudin puhkeamisessa. 

Pahentavat tekijät

Atooppisen ihottuman luontainen taudinkulku on aaltoileva. Pahenemisvaiheet voivat ilmaantua aivan yllättäen, ja ihottuma lehahtaa vaikeaksi jopa parissa päivässä ilman erityistä ulkoista syytä. Aaltoilevan taudinkulun lisäksi atooppinen ihottuma on myös altis erilaisten ympäristötekijöiden vaikutukselle johtuen ihon poikkeavasta herkkyydestä ärsykkeille.

Tyypillinen pahentava ja ihottumaoireelle altistava tekijä on kuiva talvi-ilma. Yhdessä vähäisen auringosta saatavan ultraviolettisäteilyn kanssa tämä johtaa siihen, että isolle osalle atoopikoista aika lokakuusta huhtikuuhun on hankalinta.

Valtaosa atooppista ihottumista sairastavista hyötyy auringon UV-säteilystä. Kuitenkin pienellä osalla aurinko saattaa pahentaa oireita. Auringon hyödyllinen vaikutus voi myös peittyä lämpimän sään aiheuttaman lisääntyneen hikoilun vaikutusten alle.

Hikoilu ärsyttää tulehtunutta ja herkkää ihoa. Pahimmillaan hikoilu voi johtaa siihen, että atoopikko alkaa välttää liikuntaa ja jää näin paitsi liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista.

Saippua ja muut pesuaineet ärsyttävät atoopikon ihoa tavallista herkemmin silloinkin, kun iho on hyvässä kunnossa. Ihottuman pahenemisvaiheessa ärsyttävä vaikutus moninkertaistuu. Myös pitkään iholla viipyvä kosteus pahentaa oireita.

Voimakas stressi voi joskus aktivoida ihmisen puolustusjärjestelmässä atooppiselle tulehdukselle altistavia muutoksia ja johtaa ihottuman pahenemiseen. Tämän lisäksi stressaavat tilanteet pahentavat kutina-aistimusta, mikä lisää raapimista ja huonontaa ihon kuntoa.  

Osalla siitepölyallergisista ihottuma voi pahentua myös siitepölyaikoina.