Intiimialueen jäkälöitymissairaudet

Valkojäkälä esiintyy lähes yksinomaan sukuelinten ja peräaukon alueella. Suomenkielinen nimi tulee sen tyypillisestä ulkonäöstä, jossa nähdään vaaleaa paksuuntunutta arpikudosta. Ihottuma alkaa usein pieninä vaaleina kohoumina, jotka laajenevat vaaleiksi arpijuosteiksi.

Punajäkälä on ihosairaus, joka voi esiintyä lähes kaikilla ihoalueilla. Oireita on usein myös sukuelinten alueella ja suun limakalvoilla. Tavallisessa punajäkälässä iholle nousee sinipunertavia laakeita kohoumia. Niiden pinnalla voi nähdä hentoa verkkokuviota.

Intiimialueen jäkälöitymissairauksien syntymekanismi on huonosti tunnettu. Niiden katsotaan kuuluvan autoimmuunitautien ryhmään, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä kääntyy omia soluja vastaan. Valko- ja punajäkälää tavataan yleisemmin keski-ikäisillä naisilla.

Intiimialueen jäkälöitymissairauksien oireet

Valkojäkälässä naisilla pääoire on intiimialueen kutina, etenkin öisin. Arpeutumisen seurauksena yhdyntäkivut ovat tavallisia. Peräaukon ympärillä oleva arpeuma voi oireilla kutinan lisäksi kipuna ja verisenä vuotona ulostamisen yhteydessä.

Miehillä valkojäkälässä kehittyy usein esinahan sisäpinnalle kiristävä rengas, joka vaikeuttaa sen liikuttelua. Valkojäkälä voi ahtauttaa virtsaputken suuta aiheuttaen virtsasuihkun heikentymistä ja hajoamista.

Punajäkälässä sukuelinten alueella oireena on polttelu, kirvely, kutina ja ihon haavautuminen. Myös peräaukon ympäristö voi haavautua ja aiheuttaa kirvelyä. Iholla esiintyvä punajäkälä oireilee usein kutinana.

Jäkälöitymissairaudet ovat kroonisia ja niiden oireilu on aaltoilevaa.

Jäkälöitymissairauksien hoito

Jäkälöitymissairauksien hoitona ovat yleensä lääkevoiteet kuureina sekä rinnalla päivittäin käytettävät perusvoiteet. Kroonisina sairauksina puna- ja valkojäkälä vaativat jatkuvaa hoitoa. Hoitoon sitoutuminen on tärkeää ja lääkevoiteiden lisäksi ihon säännöllinen perushoito on välttämätöntä.

Hoitamattomana sekä valko- että punajäkälään liittyy lisääntynyt levyepiteelisyövän kehittymisen riski. Ne vaativat siksi säännöllistä seurantaa.

Tukea, tietoa ja toimintaa

Vertaistukiryhmä FB:ssa valkojäkälää ja punajäkälää sairastaville naisille
Vertaistukiryhmä FB:ssa valkojäkälää ja punajäkälää sairastaville miehille
Kursseja jäkälöitymisihosairauksia sairastaville 
Ihoyhdistys

Kokemuksia intiimialueen jäkälöitymissairauksista

Blogikirjoitus elämästä valkojäkälä-diagnoosin jälkeen 23.5.2024: 
Valkojäkälä yllätti

Anna-lehti 9.11.2021:
Maarit, 65: ”Olen siinä mielessä onnekas, että minulla on hyvä parisuhde”

Allergia-, iho- ja astmaliiton somelähettilään blogikirjoitus 28.1.2021:
Alapään kutina ei aina johdu hiivasta

Katso Allergia-, iho- ja astmaliiton Facebook-livelähetyksen video 9.2.2020:
Elämää valkojäkälän kanssa

Lisätietoa

Lataa tulostettava Intiimialueen jäkälöitymissairaudet -opas