Urtikaria eli nokkosihottuma

Urtikaria ilmenee kutiavina paukamina tai läiskinä, joihin voi liittyä ihon ja limakalvojen syvempää turvotusta, angioödeemaa. Urtikaria todetaan tyypillisten iho-oireiden perusteella, ja sen ensisijainen hoito on antihistamiini.  Urtikaria voi tulla täysin arvaamatta kenelle tahansa. Arviolta 10–20 prosentilla suomalaisista on urtikariaoireita ainakin kerran elämässään.

Urtikarian oireet

Urtikarian tyypillinen oire ovat nopeasti nousevat ja kutisevat nokkospaukamat, joiden ympäristö saattaa punoittaa. Paukamia voi olla laajoilla alueilla, ja niiden koko voi vaihdella millimetristä suurempiin yhtenäisiin paukamiin. Kutina on usein voimakkainta paukamien noustessa. Urtikariaan voi myös liittyä yleisoireita, kuten kuumetta, nivelkipuja tai suolisto-oireita, mutta tämä on kuitenkin melko harvinaista.

Kurkunpään turvotus ja ylempien hengitysteiden ahtautuminen ovat urtikarialle harvinaisia, mutta vaarallisia oireita. Akuutti urtikaria voi olla vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire.

Urtikariaan ei liity ihon rakkulointia, hilseilyä tai haavautumista. Urtikariassa ei yleensä myöskään esiinny yksittäistä paukamaa tai ihomuutosta, joka pysyy samassa paikassa yli vuorokauden tai jättää parantuessaan jäljen.

Joka toisella on paukamien lisäksi syvempää turvotusta eli angioödeemaa iho- tai limakalvoalueilla. Turvotus voi ilmaantua myös yksinään ilman nokkospaukamia. Angioödeema aiheuttaa poltteen tunnetta ja kipua, ei niinkään kutinaa. Turvotus kestää pidempään kuin urtikarian yksittäiset paukamat, yleensä 1–3 vuorokautta. 

Urtikarian eri muodot ja niiden aiheuttajat

Akuutti urtikaria 

Akuutti urtikaria on yleisempi lapsilla kuin aikuisilla. Yleisin syy (90–95 prosenttia) on jokin infektio, vaikka syytä onkin usein vaikea varmistaa. Oireet ilmenevät tavallisesti nuhakuumeen tai hengitystieinfektion jälkeen. 

Akuutin urtikarian taustalla on harvoin allergia tai yliherkkyys. Jotkin lääkkeet, kuten esimerkiksi kipulääkkeet, voivat kuitenkin aiheuttaa urtikariaa tai pahentaa sitä. Lapsilla maito, kananmunat ja vehnä saattavat aiheuttaa iho-oireita kuten punoitusta, lehahtelua ja nokkosihottumaa. 

Krooninen urtikaria

Kroonisesta urtikariasta puhutaan, kun oireet kestävät yli kuusi viikkoa. Joskus oireet kestävät pidempään tai ilmestyvät tauon jälkeen uudelleen. Kroonisen nokkosihottuman syy on sisäsyntyinen autoimmuunitauti, joka rauhoittuu yleensä itsestään 3–5 vuodessa. Autoimmuuniurtikaria johtuu elimistössä olevista autovasta-aineista. 

Autoimmuuniurtikariaan voi liittyä myös fysikaalista nokkosihottumaa. Infektiot tai tulehduskipulääkkeet voivat myös pahentaa oireita. Ruoka-aineet tai ruokien lisäaineet puolestaan harvemmin vaikuttavat krooniseen urtikariaan. 

Fysikaalinen urtikaria 

Fysikaalinen urtikaria kattaa noin viidenneksen kaikista urtikarioista. Fysikaalisen urtikarian laukaisevat ärsykkeet kuten paine, hikoilu, raapiminen tai kylmyys. Perimmäistä syytä ei tiedetä, miksi joillekin kehittyy alttius saada nokkospaukamia fysikaalisista ärsykkeistä. 

Fysikaalisella urtikarialla on lukuisia eri muotoja:

• Hikiurtikaria, jonka laukaisee fyysisen rasituksen tai lämmön aiheuttama hikoilu tai vahva psyykkinen ärsyke.
• Piirtopaukamointi, jossa ihoon ilmestyy hankauksesta tai raapimisesta aiheutuvaa paukamointia.
• Paineurtikaria, jossa iholle ilmestyy paukamointia 6–8 viiveellä niille alueille, joilla on ollut painoa.
• Kylmäurtikaria, jossa ihoreaktion aiheuttaa kylmä, esimerkiksi tuulinen ulkoilma, ja jonka oireet tulevat esille vasta kun iho lämpenee.
• Harvinaiset fysikaaliset urtikariat: kuumaurtikaria, vesiurtikaria, valourtikaria ja tärinäurtikaria.

Kosketusurtikaria

Kosketusurtikaria eli kontaktiurtikaria on paikallisen nokkosihottuman kaltainen ihoreaktio. Kosketusurtikariassa on tavallisesti selviä paukamia punoittavalla pohjalla tavallisen nokkosihottuman tapaan. Kosketusoireita voivat aiheuttaa useat allergeenit kuten eläinten sylki tai luonnonkumi, tai ärsyttävät aineet kuten bentsoaatit. 

Paukamia ilmaantuu yleensä suoraan allergeenin kanssa kosketuksissa olleille ihoalueilla, mutta voimakkaassa reaktiossa paukamia voi ilmaantua laajoille alueille. Usein syy-yhteys on selvä, mutta tarvittaessa sitä voidaan selvittää allergiatestein.

Urtikarian hoito

Antihistamiinit ovat kaikkien urtikarioiden ensisijainen hoito ja auttavat useimpia. Jos antihistamiinit pitävät paukamat poissa tai vähäisinä, voi oireiden häviämistä odottaa rauhassa pari kuukautta. Jos antihistamiinit eivät tehoa, on syytä hakeutua lääkäriin. 

Antihistamiinien vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtoehdoista on syytä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Usein kannattaa kokeilla eri ryhmien antihihistamiineja, mutta muutakin lääkehoitoa on saatavilla. 

Angioödeemaan antihistamiini ei useinkaan tehoa. Jos turvotus on voimakasta ja haittaavaa, annetaan aikuiselle sisäistä kortikosteroidia lyhyinä kuureina. Jos angioödeema on suun tai nielun alueella, kannattaa aina hakeutua lääkäriin.

Kutina on urtikarian hankala oire. Kutinaa lieventävät yleensä antihistamiini ja joissakin tapauksissa myös kortisonivoiteet tai viilentävät perusvoiteet (esimerkiksi jääkaappikylmänä iholle). Toiset taas viilentävät ihoaan ja helpottavat kutinaa kylmäpakkauksella. Rajuissa oireissa voidaan antaa sisäistä kortikosteroidia lyhyinä kuureina.

Urtikariaa sairastavan on tärkeää oppia tuntemaan oma sairautensa ja osata reagoida omatoimisesti urtikarian pahenemisvaiheisiin hoitoa tehostamalla. Omaa sairautta pahentavia tekijöitä kannattaa pyrkiä välttämään mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti fysikaalista urtikariaa sairastavilla oireet laukaisevan tekijän välttäminen auttaa hillitsemään oireilua. 

On myös hyvä tiedostaa, että monet sairauteen suoraan liittymättömät tekijät voivat lisätä urtikarian oireita, esimerkiksi stressi, infektiot ja hormonitoiminnan vaihtelut voivat lisätä oireilua.

Perusteltua ja todettua ruoka-allergiaa tai ruokayliherkkyyttä hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavien ruoka-aineiden syömistä. Turhia ruokarajoituksia on syytä välttää, mikäli allergiasta ei ole näyttöä. Pitkittynyt urtikaria voi vaatia lääkärin harkinnan mukaan myös muita lääkehoitoja.

Tukea ja neuvontaa

Onko sinulla kysymyksiä urtikariasta, sen hoitamisesta tai ehkäisemisestä? Allergia-, iho- ja astmaneuvontamme neuvoo urtikariaan liittyvissä kysymyksissä. Katso neuvontamme yhteystiedot ja aukioloajat.

Vertaistukiryhmä Facebookissa: Urtikariaa sairastavien vertaisryhmä.

Videotallenne Facebookissa Urtikariapäivän 2020 verkkotapahtumasta. Sisältää vertaistarinan ja lääkärin haastattelun: Mikä ihmeen urtikaria?

Videotallenne Facebookissa Urtikariapäivän 2021 liveillasta. Sisältää vertaistarinan: Krooninen nokkosihottuma - arkea urtikarian kanssa.

Vertaistarina: Urtikariaa sairastavan Mirvan tarina.

Lisätietoa

Lataa opas: Urtikaria (pdf)