Arpi

Palovamma-alueet ja ihonottokohdat ovat alussa pitkään punoittavia tai jopa sinipunaisia ja väri vaalenee ajan kanssa. Mitä syvempi vamma on, sitä enemmän arpea yleensä muodostuu. Arven muodostus on yksilöllistä, eikä aina etukäteen voida tietää kuinka voimakkaasti arpi pyrkii kasvamaan.

Varsinainen arven muodostus (arven liikakasvu) alkaa vasta muutamia viikkoja haavan paranemisen jälkeen. Arven liikakasvun oireita ovat arven paksuuntuminen ja koveneminen, vahva punoitus, kutina, kihelmöinti sekä toisinaan kosketusarkuus. Arpi saattaa paksuuntua ja kuroutua niin, että se haittaa tai estää normaalia liikkumista. Ihon kireys on usein pahimmillaan aamulla ja helpottuu päivän mittaan liikkumisen ja harjoittelun myötä.

Arvet saattavat jäädä näkyviksi, mutta ajan myötä ne pehmenevät, madaltuvat ja väri muuttuu lähemmäksi normaalia. Tätä muutosta kutsutaan arven kypsymiseksi. Koko arpiprosessi kestää keskimäärin puolesta vuodesta pariin vuoteen. Uusi iho palaa ja pigmentoituu herkästi auringosta, joten varsinkin arpien kasvuvaiheessa niitä tulee suojata vaatetuksella tai aurinkovoiteella (suojakerroin 50). Ihonsiirrearvet eivät tule kestämään aurinkoa normaalin ihon tavoin.

Arven hoito

Arvenhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja valituista menetelmistä annetaan ohjeet. Jo hyvä haavanhoito ja turvotuksen vähentäminen ovat osa arven liikakasvun ennaltaehkäisyä. Arvenhoidossa tärkeintä on päivittäinen ihon rasvaus ja hieronta, jotka lisäävät arven joustavuutta ja vähentävät kutinaa. Arvenhoitomenetelminä käytetään lisäksi pitkäkestoisia venytyksiä, painehoitoa ja arvenhoitoon tarkoitettuja silikonituotteita. Arpihoitoja jatketaan, kunnes arvet ovat vaalentuneet ja pehmentyneet.

Pitkäkestoiset venytykset onnistuvat parhaiten, kun iho on hyvin rasvattu. Venytyksiä toteutetaan usein myös lastojen ja ortoosien avulla, jolloin venytyksen kestoa saadaan pidennettyä. Venyttäviä lastoja käytetään yleensä yöllä tai lepoaikoina, jolloin päiväaika jää aktiiviseen harjoitteluun.

Painehoito ehkäisee arven kasvua, ylläpitää ihon kosteustasoa ja joustavuutta, madaltaa arpia, vähentää kutinaa ja nopeuttaa arven kypsymistä. Painehoito aloitetaan yleensä ensipainevaatteella tai joustavalla sidosmateriaalilla. Yksilölliset painevaatteet mitataan, kun turvotustilanne ja potilaan paino on tasaantunut. Painevaatteita tulisi käyttää 23 tuntia vuorokaudessa, eli ne otetaan pois vain pesujen, ihonhoidon ja tarvittaessa aktiivisempien harjoitusten ajaksi. Painehoitoa voidaan toteuttaa myös erilaisten lastojen ja ortoosien avulla muun muassa kasvojen alueella. Erilaisia silikonituotteita voidaan käyttää yksinään tai painehoitoon yhdistettynä hoidon tehostamiseksi.