Fysio- ja toimintaterapia

Palovamma aiheuttaa muutoksia useilla elämän osa-alueilla, kuten liikunta- ja toimintakyvyssä, arjen toiminnoissa, työssä ja sosiaalisessa elämässä. Vaikutus on sitä suurempi mitä vakavammasta palovammasta on kyse.

Kuntoutuksen tavoitteet

Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa palovammaa edeltänyt toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, ettei aiemman toimintakyvyn saavuttaminen ole mahdollista. Tällöin tavoite on paras mahdollinen toimintakyvyn ja elämänlaadun taso.

Fysio- ja toimintaterapia alkaa heti tehohoitovaiheessa muun hoidon ohella. Terapiat kuuluvat tiiviisti palovammapotilaan hoitoon koko hoitojakson ajan teho- ja vuodeosastovaiheessa sekä usein pitkässä kuntoutusvaiheessa. Potilaan omat tavoitteet sekä aikaisempi toimintakyky otetaan huomioon kuntoutuksen suunnittelussa.

Fysio- ja toimintaterapiamenetelmät

Palovammapotilaan fysio- ja toimintaterapiamenetelmät eivät eroa muiden potilasryhmien terapioista, mutta huomioitavia erityispiirteitä ovat ihonsiirteet, arpikiristykset ja kipu. Fysio- ja toimintaterapeutit hyödyntävät terapiassa aktiivista ja passiivista liiketerapiaa, hengitysterapiaa, liikkumisen ja arjen toimintojen harjoittelua sekä asento- ja lastahoitoja. Tärkeässä osassa terapiaa ovat arpien käsittely, passiivinen venyttely ja arpihoidot. Lisäksi koko kuntoutumisprosessin ajan arvioidaan potilaan apuvälinetarvetta ja ohjataan niiden käyttöä.

Hyvä kivunhoito on oleellinen osa palovammapotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkkeellisten kivunhoidon menetelmien lisäksi potilaalle voidaan ohjata erilaisia kivunhallinnan keinoja.

Liikkuminen ja liikeharjoitukset

Tuore palovamma ei estä liikkumista tai raajojen käyttöä. Haavasidokset pyritään tekemään niin, etteivät ne estä liikettä. Tehohoitovaiheessa aktiivinen liikkuminen aloitetaan heti, kun se on mahdollista. Mikäli aktiivinen harjoittelu tehohoitovaiheessa ei ole mahdollista, terapeutti toteuttaa liikeharjoitukset passiivisesti.

Pitkän tehohoitojakson jälkeen harjoitellaan perusliikkumista ja tasapainoa sekä arjen toimintoja. Lisäksi ylläpidetään ja parannetaan lihasvoimia, kestävyyttä ja nivelten liikkuvuutta. Alussa potilaan ohjaaminen asennon muutoksiin tai vaikka ruokailuun on osa harjoittelua. Kauttaaltaan heikentyneiden voimien vuoksi tämäkin vaatii potilaalta usein ponnistelua.

Palovammapotilaan kuntoutumisprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Sairaalahoito voi kestää useita kuukausia riippuen potilaan vammojen laajuudesta. Fysio- ja toimintaterapia jatkuvat usein myös kotiutumisen jälkeen. Kuntoutujan oma motivaatio ja aktiivisuus harjoitteluun ovat tärkeitä koko hoitojakson ajan ja korostuvat kotiutumisen jälkeen.