Ruokavalio palovamman jälkeen

Palovamma muuttaa elimistön aineenvaihduntaa aiheuttaen hajottavaa aineenvaihduntaa (kataboliaa), mikä voi aiheuttaa tahatonta painonlaskua ja erityisesti lihasmassan vähenemistä. Elimistön aineenvaihdunta voi pysyä muuttuneena jopa vuoden verran. Lihasmassan menetystä pyritään estämään hyvällä ravitsemuksella ja lääkityksellä, mutta kokonaan lihasmassan laskua voi olla vaikea pysäyttää.

Palovamman jälkeen elimistö tarvitsee tavallista enemmän energiaa, proteiinia, rasvaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Myös pitkän vuodelevon sekä mahdollisesti pitkään jatkuneen tehohoidon vuoksi lihasmassan määrä voi olla vähentynyt. Toipumista varten elimistö tarvitsee ylimääräistä ravintoa lihasmassan kasvattamiseksi sekä voimien kohentamiseksi.

Mitä suurempi palovamma on, sitä enemmän energiaa keho tarvitsee. Myös pienempien palovammojen yhteydessä on tärkeää miettiä ruokailuja ja sitä, että saa riittävästi ravintoaineita. Liian vähäinen ravitsemus voi johtaa hidastuneeseen haavan paranemiseen ja toipumiseen. Ruoka on siis tärkeä osa paranemista.

Tahaton painonlasku voi altistaa vajaaravitsemukselle

Vajaaravitsemuksesta puhutaan, jos saa tarpeeseen nähden liian niukasti ravintoa tai jos ruokavalio ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita. Palovamman myötä paino voi laskea, ja toipumisen myötä paino lähtee vähitellen taas nousemaan. Tahaton painonlasku toipilasaikana voi olla merkki vajaaravitsemuksesta. On hyvä huomioida, että pitkän sairaalajakson jälkeen myös ruokahalu voi olla heikentynyt, mikä voi estää tai vaikeuttaa riittävää syömistä.

Hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen on yksi oleellisimpia asioita, joita voi itse tehdä oman jaksamisen ja toipumisen edistämiseksi. Kun ravinnonsaanti paranee, huomaa voinnin parantuvan, mielialan kohenevan ja ruokahalunkin palautuvan.

Riittävä energian ja proteiinin saanti ylläpitää yleiskuntoa ja vastustuskykyä sekä auttaa lihasmassan kasvattamisessa. Vaikka ravitsemus olisikin hyvää ja riittävää, voi toipumisen alkuvaiheessa rasvakudos kasvaa lihasmassaa nopeammin. Tällöinkin riittävästä ravitsemuksesta tulee huolehtia, eikä esimerkiksi vähentää syömistä. Ravitsemuksen koostamiseen tulisi kiinnittää huomiota koko toipumisen ajan.

Ateriarytmi

On suositeltavaa jakaa ruokailut useampaan pienempään ateriaan päivän mittaan. Aterioita ja välipaloja on hyvä syödä n. 2–3 tunnin välein. Hyvä ateriarytmi voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Tiheä ateriarytmi takaa riittävän ja tasaisen energian saannin päivän mittaan. Yöaikaista paastoa on viisasta lyhentää siten, että iltapala on hyvä syödä juuri ennen nukkumaan menoa ja seuraavan aamun ensimmäinen ruoka heti heräämisen jälkeen. Yöaikainen paasto olisi siten hyvä pitää alle 10–11  tunnissa. Kun paasto on lyhyempi, saa keho vuorokauden aikana enemmän ravintoa ja toipuminenkin on nopeampaa.

Runsasenergiainen ja -proteiininen ruokavalio

Energia: Mikäli paino laskee tahattomasti toipilasaikana, on tärkeää lisätä energiansaantia. Tällöin voi unohtaa vähärasvaisen ruokavalion periaatteet. Rasvalla (muun muassa kasviöljyt, margariinit, voi), kermalla ja myös sokerilla saa lisäenergiaa annoskokoa lisäämättä. Ensisijaisesti kannattaa suosia pehmeän rasvan lähteitä eli öljyjä ja kasvirasvalevitteitä. Mielitekoja voi noudattaa, ja esimerkiksi herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla useamminkin.

Proteiini: Riittävä proteiinin eli valkuaisen saanti on erityisen tärkeää haavojen paranemisen edistämiseksi ja lihasmassan ylläpitämiseksi. Jokaisella aterialla ja välipalalla olisi hyvä olla jokin proteiinipitoinen ruoka. Proteiinia on runsaasti muun muassa lihassa, kalassa, kanassa, kananmunassa, maitotuotteissa, palkokasveissa, linsseissä, pavuissa ja pähkinöissä sekä soijatuotteissa. Mikäli ruoka ei pääaterioilla maistu, voi olla helpompi käyttää runsaasti maitoa tai piimää, jogurttia, viiliä, juustoa tai tuorejuustoa, kananmunaa tai leikkeleitä.

Vinkkejä ruokavalintoihin:

Vitamiinit ja kivennäisaineet: Elimistö tarvitsee haavan paranemiseen huomattavasti tavallista enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita. Tavoitteena on saada tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet ruokavaliosta, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Varsinkin palovamman alkuvaiheessa normaalia ruokavaliota on usein täydennettävä vitamiini- ja kivennäisainelisillä. Monivitamiinivalmiste turvaa monipuolisesti suojaravintoaineiden saantia.

Täydennysravintojuomat:  Apteekista saatavat täydennysravintovalmisteet (Nutridrink®, Fresubin®, Resource®) turvaavat ravinnon saantia, jos ei jaksa tai pysty syömään riittävästi.

Yhdessä pullossa on tuotteesta riippuen energiaa 250–400 kcal ja proteiinia 8–20 g (esimerkiksi lasillinen maitoa sisältää 7 g ja 100 g pihvi 20 g proteiinia). Täydennysravintovalmisteiden valikoimasta löytyy varmasti omaan makuun ja mahdolliseen erityisruokavalioon sopiva tuote. Juomia voi nauttia 1–3 pulloa päivässä välipalana esimerkiksi jääpaloilla viilennettynä, vedellä laimennettuna tai siemailla pieni annos kerrallaan vaikka jälkiruokana.