Yhteiskunnan tuet ja palvelut pitkäaikaissairaille

Seuraavassa esitellään joitakin palveluita ja tukia, joihin pitkäaikaissairas tai vammainen voi olla oikeutettu. Näiden lisäksi on monia yleisiä tukimuotoja ja palveluita, joita haetaan elämäntilanteen, toimintakyvyn muutosten tai iän perusteella. 

Pitkäaikaissairaille kuuluvista tukimuodoista ja palveluista vastaavat terveydenhuolto, hyvinvointialueet ja Kansaneläkelaitos. Tämän lisäksi sairaudesta aiheutuvaan haittaan ja siitä johtuviin kustannuksiin voi saada tukea esimerkiksi verotuksen ja yksityisten vakuutusten kautta.

Pääsääntöisesti pitkäaikaissairauden perusteella myönnetyt tuet ja palvelut eivät ole tulo- tai varallisuussidonnaisia. Toimeentulotukea haettaessa huomioidaan hakijan tulot. Joihinkin tukiin ja palveluihin kuuluu asiakasmaksu tai omavastuu.

Tutustu ennen hakua tukeen ja sen perusteluihin

Tukien hakemisen perustana on diagnosoitu sairaus tai vamma. Diagnoosi ei kuitenkaan määrittele tukien hakemisen lopputulosta, vaan aina on otettava huomioon hakijan yksilöllinen kokonaistilanne. Tukea lähdetään hakemaan silloin, kun sairaus tai vamma tuo mukanaan päivittäisiä haasteita ja hankaluuksia.

Ennen hakemista kannattaa tutustua haettavaan tukeen ja sen perusteluihin. Apua hakemiseen voi saada esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä tai järjestön työntekijältä.

Erilaisia palveluja eri ikävaiheissa

Eri ikävaiheessa tulevat ajankohtaiseksi erilaiset palvelut. Lapsiperheessä mietitään päivähoitoon ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. On hyvä miettiä ajoissa, millä tavalla pitkäaikaissairaan lapsen kohdalla hoidetaan yhteistyö päivähoidon ja koulun kanssa.

Nuoria kiinnostaa opiskelu ja ammatinvalinta, minkä vuoksi on hyvä selvittää hyvissä ajoin tulevaa ammattia suhteessa oman sairauden mukanaan tuomiin rajoituksiin.

Työikäisen kohdalla korostuu kuntoutukseen ja toimeentuloon liittyvät asiat, mutta myös ammatillisissa asioissa voi tulla vastaan esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarpeita.

Lue myös: Sairastamisen kustannukset huolettavat eläkkeelle jääviä

Hyvinvointialueiden vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

Terveydenhuollon vastuulle kuuluu ensitiedon antaminen. Ensitietoon sisältyy perustiedot omasta sairaudesta ja sen hoidosta. Siihen voi kuulua perustiedot myös kaikista yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja tukimuodoista. Tukimuodoista antaa tietoa oma lääkäri, muu hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö, kuntoutusohjaaja tai sairaalan sosiaalityöntekijä.

Pitkäaikaissairaan kohdalla tulisi terveydenhuollossa tehdä suunnitelma tulevaisuuden varalle. Sairauden tilanteesta riippuen kyse voi olla esimerkiksi hoito- tai kuntoutussuunnitelmasta. Terveydenhuollolla on vastuu sairauden hoitoon tarvittavista hoitotarvikkeista ja apuvälineistä. Terveydenhuollosta saadaan lääkärin kirjoittamat lausunnot, joita tarvitaan tukimuotojen hakemiseen. 

Sosiaalihuollon palveluita järjestettäessä asiakkaalle laaditaan palvelu- tai asiakassuunnitelma, ellei kyse ole tilapäisestä neuvonnasta tai suunnitelman tekeminen on muuten tarpeetonta.

Terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuut kerryttävät kolmea maksukattoa. 

Lue lisää maksukatoista

Vammaispalvelut

Vammaispalvelulaki määrittelee hyvinvointialueiden tarjoamat tuet vammaisille tai pitkäaikaista sairautta sairastaville henkilöille. Laissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä voi laatia palvelusuunnitelman, johon kootaan kaikki asiakkaan palvelut riittävässä laajuudessa.

Vammaispalvelussa määritellyt tuet ovat joko subjektiiviseen oikeuteen (eli hyvinvointialueella on niiden erityinen järjestämisvelvollisuus) tai harkintaan ja määrärahoihin perustuvia. Subjektiivisesta oikeudesta tukeen on esimerkkinä sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset asunnon muutostyöt.

Määrärahasidonnaisista tukimuodoista yleisimmät ovat ylimääräisten vaatekustannusten sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden korvaaminen. Hyvinvointialueen on varattava näihin tukiin määrärahoja kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Korvauksen määrä on yleensä puolet kustannuksista.

Kelan tukimuodot

Keskeisimmät Kelan tukimuodot pitkäaikaissairaille ovat vammaisetuudet ja lääkekorvaukset sekä perustoimeentulotuki. Hyvinvointialue vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Vammaisetuuksien tarkoitus on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan selviytymistä arjessa ja parantaa henkilön elämänlaatua. Lisäksi etuuksien tavoitteena on tukea osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.

Vammaisetuudet jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Jokainen näistä on kolmitasoinen. Vammaisetuudet eivät ole tulo- tai varallisuussidonnaisia. Tukea voi saada puolen vuoden ajalta takautuvasti.

Lue lisää alle 16-vuotiaan vammaistuesta

Lue lisää 16 vuotta täyttäneiden vammaistuesta

Lue lisää eläkettä saavan hoitotukesta

Kelalta voi hakea tukea sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyviin matkakorvauksiin sekä kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetykseen kuntoutusrahaa.

Kelasta korvaa lääkevalmisteiden, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteisteiden kustannuksia, jos lääkäri on määrännyt niitä reseptillä sairauden hoitoon. Pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon käytettävistä perusvoiteista maksetaan peruskorvaus.

Lääkekuluja ei korvata, jos lääkkeet on määrätty terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi. Kelan korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin.

Lääkkeiden korvattavuudesta päättää Lääkkeiden hintalautakunta. Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan. Lääkärin määräämä lääkevalmiste voidaan vaihtaa apteekissa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Vuotuisen omavastuurajan ylittävistä lääkekuluista voi hakea lisäkorvausta. Vuonna 2024 lääkekatto on 626,94 €.

Perustoimeentulotuki on viimesijainen tuen muoto. Kela tekee päätöksen perustoimeentulosta. Kuntien vastuulla on täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Esimerkiksi lääkärin määräämät lääkkeet korvataan pienituloiselle, jos oikeus perustoimeentulotukeen on olemassa.

Verotus

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan hakea, jos veronmaksukyky on verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt olennaisesti. Erityisiä syitä voivat olla esim. elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.

Kotitalousvähennyksen voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä.

Lisätietoa eri tukimuodoista ja palveluista saa liiton erityisasiantuntija, sosiaalityöntekijä Risto Heikkiseltä, 045 114 4459, risto.heikkinen@allergia.fi