COVID-19, astma ja allergiat - mitä lääketiede tietää nyt?

Koronavirustaudin erottaminen allergiasta aikuisilla helpompaa kuin lapsilla

Aikuisilla tyypillisimpiä koronavirustaudin oireita ovat yskä ja kuume. Osalla sairastuneista on myös muutoksia hajuaistissa tai pahoinvointia ja ripulia. Lapsilla taas oireet muistuttavat useammin tavanomaista flunssaa tai vatsatautia.

Kahdella viidestä koronaviruksen saaneesta lapsesta oireet ovat lieviä, ja ainoat oireet voivat olla esimerkiksi nuhaisuus tai vatsaoireet. Noin kolmasosa lapsista sairastaa COVID-19 taudin ilman kuumetta. Aikuisilla nuhaa esiintyi vain muutamalla prosentilla sairastuneista ja yli 80 prosenttia kuumeilee.

Toisin sanoen, jos aikuinen tietää, että hänellä on taipumus allergiseen nuhaan, ja vuodenaika sopii oireiluun, pelkkä nuha ilman muita taudin merkkejä on hyvin epätodennäköisesti koronaviruksen aiheuttama.

Lapsilla taas tavanomaiset ja COVID-19 viruksen aiheuttamat nuhaoireet on vaikeampi erottaa toisistaan. Epidemiatilanteesta riippuen myös lieväoireiset lapset saatetaan joutua testaamaan matalalla kynnyksellä. Laajalla testaamisella saadaan myös kerättyä kallisarvoista tietoa koronaviruksen käyttäytymisestä eri väestöryhmissä.

Koronavirus aiheuttaa hengitysvaikeutta eri mekanismein kuin tavanomainen keuhkokuume tai astma. COVID-19 tautiin ei välttämättä liity hakkaavaa yskää, hengityksen vinkunaa tai hengityksen silminnähtävää vaikeutumista. Sen sijaan vakavassa koronavirustaudissa keuhkorakkuloihin voi kertyä nestettä ja hyytelömäistä ainetta, jolloin hapen kulku elimistöön vaikeutuu.
 

Allergiat saattavat suojata vakavalta koronavirustaudilta

COVID-19 virus pääsee sisään ihmisen elimistöön ACE2-reseptorien kautta. Reseptorien määrän on osoitettu olevan aikuisilla suurempi kuin lapsilla. Tämä voisi osittain selittää lasten pienempää todennäköisyyttä saada taudin vaikea muoto.

Ihmisillä, joilla on taipumusta allergioihin tai allergiseen astmaan, on muuta väestöä vähemmän ACE2-reseptoreita. Mitä enemmän allergioita on, sitä vähäisempi on reseptorien määrä.

Teoriassa voidaan siis ajatella, että allergisilla, allergista astmaa sairastavilla ja etenkin moniallergisilla henkilöillä olisi pienempi todennäköisyys saada koronavirustaudin vakava muoto. Ei-allerginen astma sen sijaan ei vaikuta ACE2-reseptorien määrään.

Kuitenkin henkilön yleinen terveydentila vaikuttaa merkittävästi riskiin saada vakava koronavirustauti. Siksi perussairauksien, kuten astman, huolellinen hoito on nyt erityisen tärkeää.
 

Asianatuntijana Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntijalääkäri Péter Csonka.
 

Lähdeviitteet

Leung C. Clinical characteristics of COVID-19 in children: Are they similar to those of SARS?
Pediatr Pulmonol. 2020;55(7):1592-7.

Linguoro I, ym. SARS-COV-2 infection in children and newborns: a systematic review. Eur J Pediatr 2020;179:1029-1046.

Bunyavanich et al. Nasal Gene Expression of Angiotensin-Converting Enzyme 2 in Children and Adults. JAMA 2020; 16; 323(23): 2427–2429.

Camiolo et al. Expression of SARS-CoV-2 receptor ACE2 and coincident host response signature varies by asthma inflammatory phenotype J Allergy Clin Immunol 2020;146:315-24.

Jackson, et al. Association of respiratory allergy, asthma, and expression of the SARS-CoV-2 receptor ACE2. JACI 2020 Jul;146(1):203-206.e3.
 

---

Kokoamme sivuillemme tietoa koronaviruksen vaikutuksesta astmaa ja allergioita sairastaviin. Lue myös THL:n ajantasainen koronavirusseuranta ja ohjeistus kansalaisille.