Hellekesä ei innostanut perhosia

Perhosten kannalta olosuhteet viime kesänä eivät paljon paremmat olisi voineet olla, sillä lämmintä riitti keväästä syksyyn. Auringonpaiste innosti harrastajia, sillä valtakunnalliseen seurantaan päiväperhostietoja kertyi ennätyksellisen monelta päivältä ja havaintopaikalta. Perhosia oli kuitenkin vain keskivertovuoden verran.

- Tietoja annettiin 105 lajista ja yli 240 000 perhosesta. Yksilömäärä oli suurimmillaan seitsemään vuoteen, mutta havaintojen tekoon käytettyyn aikaan verrattuna perhosia oli jotakuinkin keskivertovuoden tasoa, toteaa seurannasta vastaava Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

Havaintolistan kärjessä valta vaihtui, sillä tesmaperhonen väistyi kuuden ykkösvuoden jälkeen lanttuperhosen tieltä. Tuholaisiksi äityneiden gammayökkösten ohella perhoskesän ilmiöksi nousi neljänneksi kivunnut amiraali, jota on tavattu enemmän vain parhaimpana vaellusvuotenaan 1998. Kotipihoilta tuttu nokkosperhonenkin paranteli asemiaan, mutta jäi kuudetta vuotta peräkkäin kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Varsinkin hopeatäpliä ja sinisiipiä lensi selkeästi enemmän kuin sateisena edelliskesänä. Ennätyksiä hipoivat mm. paatsama- ja juolukkasinisiipi sekä orvokki- ja suohopeatäplä. Myös suokeltaperhosia kirjattiin ennätyksellisen paljon pohjoisten havaintoruutujensa voimin. 

Sen sijaan monille täplä- ja heinäperhosille kesä oli vaisummasta päästä. Kuusi lajia oli niukimmillaan kymmeneen vuoteen, joukossaan tesmaperhonen ja lauhahiipijä loppukesän kuivuudessa kärähtäneiltä heinämailta. Ennätyksellisen vähiin seurantavuonna jäi pohjoisen Suomen harvinaisuus luhtakultasiipi.

Seurantaan saatiin päiväperhosista yhdeksän uutta eliömaakuntahavaintoa, joista neljä oli mahdollisesti maakuntien ensilöytöjä: hopeasinisiipi Koillismaalta, ketohopeatäplä Oulun Pohjanmaalta ja kirjopapurikko Pohjois-Karjalasta sekä mahdollisesti myös Etelä-Pohjanmaalta.

Viime kesänä päiväperhosseurantaan osallistui yli 230 luonnonharrastajaa ympäri maata. Havaintopäiviä kertyi noin 7 700 ja havaintoruutuja yli 800 Ahvenanmaalta pohjoisimpaan Lappiin. Eniten lajeja löydettiin Varsinais-Suomesta, Etelä-Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta, josta löytyi myös kesän paras päiväperhosruutu. Kiteellä kesän tuloksena oli 60 päiväperhoslajia.

Seurantaan voi osallistua tallentamalla omat päiväperhostietonsa Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta. Keskeiset ohjeet löytyvät seurannan sivuilta https://laji.fi/theme/nafi.

Taustatietoa:

• Vuonna 1991 käynnistynyt seuranta tutkii Suomen päiväperhoslajiston levinneisyy­den ja runsauden muutoksia. Seurannasta vastaavat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sekä Suomen Perhostutkijain Seura.
• Päiväperhosseurantaan on osallistunut 28 vuoden aikana yli 1000 harras­tajaa ja tutkijaa. Seuranta jatkuu kesällä 2019 ja on kaikille avoin.
• Suomen 122 päiväperhoslajista vakituisia on noin sata ja 14 elää yksinomaan Lapissa. Tällä hetkellä seurannassa on tietoja noin 5,7 miljoonasta päiväperhosesta.

Lisätietoja:

Kimmo Saarinen, instituutin johtaja
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti/Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

kimmo.saarinen@allergia.fi