Ilmastonmuutos lisää siitepölyallergioita – astman riski kasvaa

Siitepölylle oireilu Suomessa lisääntyy, kun ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta. Siitepölyallergiaa kannattaa hoitaa hyvin, koska hoitamaton allerginen nuha altistaa astmalle, painottaa Allergia-, iho- ja astmaliitto Allergiaviikolla 17.–23.3.

Suomen keskilämpötila on noussut yli kahdella asteella 1800-luvun lopun jälkeen. Lämpeneminen näkyy allergiakasvien siitepölyn esiintymisessä. Keväällä allergiapuiden siitepölyä on Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin kaksinkertaisesti 1980-luvun mittauksiin verrattuna ja kukinta on noin viikon aikaisemmin.

– Kesä 2024 oli esimakua ilmaston lämpenemisen seurauksista. Siitepölykausi venyi loppupäässä kuukaudella ja jos kevättalvi olisi ollut lämpimämpi, siitepölyä olisi voinut olla ilmassa kuukautta aikaisemmin, kertoo luonto- ja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen Allergia-, iho- ja astmaliiton Luontoterveyden osaamiskeskuksesta.

Normaalisti lepän ja pähkinäpensaan kukinta aloittaa siitepölykauden Suomessa maalis–huhtikuussa, mutta siitepölyä voi tulla ilmavirtojen mukana etelästä huomattavasti aikaisemmin. Etelä- ja Länsi-Euroopassa siitepölykausi käynnistyy jo joulukuussa, ja mitä nopeammin kasvien kukinta siellä etenee, sitä aikaisemmin siitepölyä voi kulkeutua myös Suomeen.

Siitepölyallergiaa hoidetaan oireiden mukaisesti

Suomalaisista joka viides sairastaa siitepölyallergiaa. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.

Hoitamalla oikein siitepölyallergiaa parannetaan allergisen elämänlaatua ja pienennetään astmaan sairastumisen riskiä. Allergista nuhaa sairastavilla on 2–3,5-kertainen riski sairastua astmaan.

Siitepölyallergian hoidossa avainasemassa on oireiden mukainen hoito. Nenäoireita ja allergista nuhaa hoidetaan allergianenäsuihkeella ja silmäoireita allergiasilmätipoilla. Jos tuntuu, että niistä ei ole apua, voi ottaa antihistamiinitabletteja. Hengitystieoireita hoidetaan puolestaan astman hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä.

– Antihistamiinin ja silmätippojen vaikutus alkaa niin nopeasti, että niiden käyttö voidaan aloittaa silloin kun oireita tulee ensimmäisen kerran. Sen sijaan nenäsuihkeilla paras teho saadaan viikon käytön jälkeen, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

– Nenäoireita siitepölystä saavan kannattaakin seurata siitepölytiedotuksista, milloin siitepölyä on odotettavissa kaukokulkeumina, ja aloittaa nenäsuihkeen käyttö ennakkoon, Ijäs jatkaa.

Siitepölyallergian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä saa apteekeista ilman reseptiä, astmalääkkeitä lukuun ottamatta. Lääkkeen valinnassa kannattaa hyödyntää farmaseuttien asiantuntemusta.

Siitepölyallergian vuoksi ei tarvitse käydä terveydenhuollossa. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos siitepölyallergia aiheuttaa hengenahdistusta tai pahentaa astmaoireita tai oireileva on alle kouluikäinen lapsi. Jos oireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta yli viikon, on syytä tutkituttaa lääkärillä, onko oireiden taustalla jotakin muuta kuin allergiaa.

Allergiaviikko on Allergia-, iho- ja astmaliiton vuosittainen kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta allergioista ja niiden hoidosta. Viikkoa vietetään tänä vuonna 17.–23.3., jolloin liiton jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia, tarjoavat tietoa, neuvontaa ja vertaistukea.

Lisätietoja

Allergia, iho ja astma -asiantuntija Katariina Ijäs, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 188 1540, katariina.ijas@allergia.fi

Luonto- ja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen, Luontoterveyden osaamiskeskus, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 7214 201, juha.jantunen@allergia.fi

Allergiaviikko

Hellekesä venytti siitepölykautta – esimakua tulevasta, Allergia, Iho & Astma -lehti nro 1, 2025

Siitepölyallergia