Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2016

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät ensi vuonna 0,4 %.  Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät, ja lääkekorvauksissa otetaan käyttöön uusi alkuomavastuu. Korotuksia on luvassa takuueläkkeisiin ja kuntoutuspsykoterapian korvauksiin.

Kelan maksamiin etuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ensi vuoden alussa. Sen sijaan monien etuuksien määrät pienenevät 0,4 %, sillä negatiivinen inflaatio painoi kansaneläkeindeksin miinukselle. Opintoraha ja lapsilisät irrotetaan kansaneläkeindeksistä, joten niiden määrät pysyvät ennallaan.

Seuraavassa käydään läpi tiiviisti kaikki Kelan hoitaman sosiaaliturvan keskeiset muutokset vuonna 2016. Eduskunta on hyväksynyt suurimman osan muutoksista, mutta kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu. Lopulliset tiedot muutoksista päivitetään Kelan verkkosivuille.

Yleisessä asumistuessa perusomavastuun tulosidonnaisuus kiristyy hieman
Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus nousee ensi vuoden alussa 40 %:sta 42 %:iin. Asumistuen enimmäisasumismenot pidetään vuonna 2016 samoina kuin tänä vuonna. Erikseen maksettavana vesimaksuna hyväksytään 18 euroa kuukaudessa henkilöä kohden, aiemman 19 euron sijaan. Erikseen maksettavina lämmityskustannuksina hyväksytään sama määrä kuin tänä vuonna.

Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuuden kiristäminen kohdistuu vuonna 2016 noin 105 000 tuensaajaan. Asumistuen taso alenee heillä arvioiden mukaan keskimäärin 9 euroa. Pienituloisimpien tuensaajien tukeen tulosidonnaisuuden kiristäminen ei vaikuta. Yksin asuva, täyttä työmarkkinatukea saava henkilö saa jatkossakin tulojen puolesta täyttä asumistukea.

Muutokset liittyvät hallitusohjelman edellyttämiin säästötoimiin. Muutoksilla tavoitellaan yhteensä 22 milj. euron säästöjä yleisen asumistuen menoissa vuonna 2016.

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset pienenevät
Hallitus edellyttää 78 milj. euron säästöjä sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2016 (HE 106/2015).

Säästöt toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja. Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksa jätetään vuoden 2015 tasolle.

Uudet korvaustaksat ovat nähtävissä verkossa www.kela.fi/taksat 1.1.2016 alkaen.

Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu  
Hallitus esittää, että Kelan korvaamista lääkkeistä saisi sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun (HE 128/2015).  Alkuomavastuu olisi 50 euroa kalenterivuodessa. Se ei koskisi alle 18-vuotiaita.

Alkuomavastuu kerryttäisi kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on ensi vuonna 610,37 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaus nousee nykyisestä 35:stä 40 %:iin.  Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennallaan.
Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuuta esitetään korotettavaksi nykyisestä 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun (ns. lääkekaton) ylityksen jälkeistä omavastuuta 1,50 eurosta 2,50 euroon.

Matkakorvausten omavastuu nousee
Hallitus esittää, että Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousisi nykyisestä 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta (HE 106/25).  Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousisi 272 eurosta 300 euroon.

Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja, jos asiakas ei voi käyttää muuta kulkuneuvoa terveydentilansa tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kelan korvaama taksimatka tilataan alueellisesti keskitetyistä tilausnumeroista. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatun taksimatkan omavastuu nousisi 32 eurosta 50 euroon.

Kela voi myöntää asiakkaalle hänen terveydentilansa tai avun tarpeen perusteella oikeuden ns. vakiotaksin käyttöön. 1.1.2016 alkaen myös vakiotaksiasiakkaiden matkoja voidaan yhdistellään muiden asiakkaiden matkoihin.  Matkoja ei yhdistellä silloin, kun terveydenhuolto on antanut vakiotaksiasiakkaalle oikeuden matkustaa yksin lomakkeella SV 67 Todistus matkakorvausta varten.

Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan pieniä muutoksia
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärät pienenevät 24,02 eurosta 23,93 euroon päivää kohden. 

Hallitus esittää, että sairaus- ja kuntoutusrahan 70 %:n korvaustasoon oikeuttava vuosittainen työtuloraja on jatkossa 30 000 euroa (HE 105/2015).  Nykyinen raja on 36 419 euroa vuoden 2015 tasossa. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa karttuu nykyisen 40 %:n sijasta 35 % vuoden 2015 tasossa 56 032 euroon saakka ja tämän ylittävältä osalta 25 %.

Vuonna 2016 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 0,7 %.

Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,60 % vakuutusmaksuvähennyksenä.

Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman
Vuonna 2016 yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu on 2,12 % (2,08 % vuonna 2015).
Vuonna 2016 vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 % palkasta, josta päivärahamaksun osuus on 0,82 % ja sairaanhoitomaksun osuus 1,30 % (vuonna 2015 yhteensä 2,10 %).

Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on 2,25 % työtulosta vuonna 2016. Tästä päivärahamaksun osuus on 0,82 %, sairaanhoitomaksun osuus 1,30 %. Yrittäjien maksama lisärahoitusosuus pysyy vuoden 2015 tasolla ja on 0,13 %. Tämä maksu koskee YEL-vakuutettuja yrittäjiä.

Etuudensaajat maksavat vuonna 2016 eläkkeestään tai etuustulostaan sairausvakuutusmaksuna 1,47 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (1,49 %).

Vammaistuet pienenevät hieman
Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki pienenevät vuodenvaihteessa 0,4 %.
Vammaistuen uudet määrät ovat seuraavat: perusvammaistuki 92,94 e/kk, korotettu vammaistuki 216,87 e/kk ja ylin vammaistuki 420,51 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat seuraavat: perushoitotuki 62,25 e/kk, korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ja ylin hoitotuki 327,67 e/kk.  Veteraanilisä on 105,13 e/kk.

Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee
Aikuisten mahdollisuudet hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan paranevat, sillä yli 26-vuotiaiden terapiakäynneistään maksama omavastuuosuus pienenee.

Ensi vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille.  Lisäksi korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään.

Ensi vuonna Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa.  Aiemmin Kela korvasi 26 vuotta täyttäneiden terapiakäynneistä joko 37 tai 45 euroa. Alle 26-vuotiaille maksettava korvaus oli joko 52 tai 60 euroa. Korvausmäärät riippuivat terapeutin koulutuksesta.

Enimmäismäärät kuntoutuspsykoterapiassa 1.1.2016
Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu
Vuoden 2016 alusta kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea.

Lakimuutoksen vaikutuksesta myös kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja heidän työkykyään voitaisiin näin tukea. Uudistuksella tähdätään oikea-aikaiseen ja yhä tehokkaampaan kuntoutukseen.

Lakisääteinen ammatillinen Tyk-kuntoutus jatkuu KIILA-kuntoutuksena
Kela järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi lakisääteistä ammatillista Tyk-kuntoutusta. Uusi KIILA-kuntoutus korvaa 1.5.2016 lähtien lakisääteiset ammatilliset Tyk-kuntoutukset. Siihen asti jatketaan Tyk-kuntoutuksia.

KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa kuntoutujan työkykyä ja tukea hänen pysymistään työelämässä.

Uutta avomuotoista kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksiin
Kela tarjoaa ensi vuoden alusta sekä työelämässä oleville että työelämästä poissa oleville tuki- ja liikuntaelinoireisille kuntoutujille uutta avomuotoista kuntoutusta.  Pääasiassa laitosmuotoisesti toteutettavan Tules-kuntoutuskurssin rinnalle tulee uutena kurssityyppinä pelkästään avomuotoisena toteutettava Tules-avokurssi.

Avomuotoinen kuntoutus mahdollistaa työssäkäynnin ja kuntoutuksen yhdistämisen. Tällainen kuntoutus soveltuu osalle kuntoutujista paremmin kuin laitosjaksoina toteutettava kuntoutus. 

Kuntoutukseen osallistumisen ajalta maksettavan kuntoutusrahan rinnalle tuli lokakuun alussa uusi etuus, osakuntoutusraha. Se tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistaa tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä.

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu
Vuoden alusta alkaen ei enää myönnetä ruokavaliokorvauksia.  Myös jo maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan.  Ruokavaliokorvauksen poistamisen taustalla ovat valtiontalouden säästötarve sekä valtioneuvoston yhteisesti hyväksymä poliittinen ratkaisu käytettävissä olevien rahojen kohdentamisesta. Muutoksella pyritään myös siihen, että eri sairaus- ja vammaryhmät olisivat yhdenvertaisessa asemassa.

Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotus
Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2015 maksettavissa korvauksissa noin 1,2 % vuoteen 2014 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2016 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,2 % vuoteen 2015 verrattuna.

Opintotuessa korotus vanhempien tulorajoihin
Opintorahoihin vaikuttavia opiskelijan vanhempien tulorajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen 13 %:lla. Korotus koskee ainoastaan muualla kuin vanhempansa luona asuvia 18–19-vuotiaita perheettömiä opiskelijoita, jotka opiskelevat toisen asteen oppilaitoksissa.  Vanhempien vuositulot pienentävät opintorahan määrää, jos ne ovat vähintään 61 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 80 200 euroa. Jo opintorahaa saavan opintotuki tarkistetaan hakemuksetta. Jos opiskelija ei vielä saa opintorahaa, hänen on haettava sitä.

Opintorahojen vuosittaisista indeksitarkistuksista luovutaan, joten 1.8.2015 voimaan tulleet opintorahojen perusmäärät ovat voimassa toistaiseksi.

Opintotuen myöntäminen kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin muuttuu 1.8.2016 alkaen. Suomen, EU- tai Eta-maan kansalainen voi saada opintotuen, vaikka hän ei olisi asunut Suomessa vähintään 2 vuotta opintojen aloittamista edeltävien 5 vuoden aikana, jos hänellä on muita kiinteitä siteitä Suomeen.

Muutoksia perhe-etuuksiin
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,4 %. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 24,02 eurosta 23,93 euroon päivässä. Kela muuttaa maksussa olevia vähimmäismääräisiä päivärahoja automaattisesti.

Hallitus esittää (HE 105/2015), että vanhempainpäivärahakaudelta maksettava 30 päivän korotettu päiväraha poistettaisiin ja päiväraha määräytyisi 70 %:n korvausasteen mukaan nykyisen 75 %:n sijaan. Muutos koskee vuonna 2016 alkavia vanhempainpäivärahakausia.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %. Kela muuttaa maksussa olevia lastenhoidon tukia automaattisesti.

Hallitus on esittänyt muutoksia varhaiskasvatuslakiin ja yksityisen hoidon tukeen (HE 80/2015). Esityksen mukaan Kela maksaa 1.8.2016 alkaen alempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (63,93 e/kk), jos lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen (päivähoitoon) viikossa. Jos lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuus on enemmän kuin 20 tuntia, maksettaisiin suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa (173,74 e/kk).

Hallituksen esityksen (HE 70/2015) mukaan lapsilisää ei ensi vuodesta lähtien enää tarkisteta kansaneläkeindeksillä. Näin lapsilisän euromäärät säilyvät ensi vuonna samoina kuin vuonna 2015.

Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.

Elatustuen ja elatusavun määrät pienenevät 0,26 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin laskuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 154,77 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.

Työttömyysturvaan pieniä muutoksia
 Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,68 e/pv.

Hallitus esittää vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia (HE 51/2015). Vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhennettäisiin 180 päivään. Se pitäisi jatkossa pitää yhdessä erässä eli kaikki 100–180 päivää kerralla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä olisi jatkossa 20 vuoden työhistoria, ja vuorotteluvapaakorvaus olisi 70 % siitä työttömyyskorvauksesta, johon vuorotteluvapaalle jäävä on oikeutettu. Vuorottelokorvausta haetaan Kelan kautta vain vähän.

Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %
Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on ensi vuonna 766,85 e/kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan.

Kansaneläke ja perhe-eläke pienenevät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 % vuoden 2016 alussa.

Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pienenee 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pienenee 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa.

Lesken alkueläke on ensi vuonna 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/kk.
Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti.

Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuessa sovelletaan vuonna 2016 samoja lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin vuonna 2015.

Kuitenkin esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Eläkkeensaajana töissä
Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo.

Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2016 ansioraja on siis 2,73 e/kk pienempi kuin vuonna 2015.

Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen.
 
Verkossa
Kelan verkkosivuilla uudet etuusmäärät julkaistaan 1.1.2016.
 
www.kela.fi/lapsiperhe
www.kela.fi/asumistuki
www.kela.fi/tyottomyys
www.kela.fi/sairastaminen
www.kela.fi/kuntoutus
www.kela.fi/vammaistuet
www.kela.fi/elakkeet
www.kela.fi/tyoterveys
 
*****
FPA informerar 17.12.2015
 
Förändringar i FPA-förmånerna år 2016
 
Förmåner som är bundna till folkpensionsindex minskar nästa år med 0,4 %. Även sjukvårdsersättningarna minskar och för läkemedelsersättningar införs en ny initialsjälvrisk.
År 2016 sker också vissa förbättringar som gäller rehabilitering och garantipension.

I början av nästa år görs inga indexhöjningar till FPA:s förmåner. Däremot minskar många förmåner med 0,4 % eftersom inflationen har varit negativ. Studiepenningen och barnbidragen lösgörs från folkpensionsindex varmed deras belopp hålls oförändrade.

De förändringar som sker nästa år berör en stor del av dem som bor i Finland. Exempelvis fick 3,8 miljoner personer läkemedelsersättningar från FPA i fjol.

Åland har egen lagstiftning gällande vissa förmåner, vilket gör att alla förändringar inte automatiskt gäller Åland.

Nedan beskrivs de mest centrala förändringarna i den sociala tryggheten år 2016. Riksdagen har godkänt största delen av ändringarna, men alla lagar är inte ännu stadfästa. Vi uppdaterar de slutliga förändringarna på www.fpa.fi.

Inkomsternas inverkan på det allmänna bostadsbidragets bassjälvrisk skärps
Inkomsternas inverkan på det allmänna bostadsbidragets bassjälvrisk skärps i början av året från 40 % till 42 %. De godtagbara maximala boendeutgifterna är 2016 de samma som i år. Om vattenavgiften betalas separat från hyran eller vederlaget godkänns nästa år 18 euro/person till skillnad från 19 euro i år. De godtagbara beloppen för uppvärmningskostnader som betalas separat ändras inte.

Skärpningen gäller år 2016 cirka 105 000 bidragstagare. För dem beräknas det allmänna bostadsbidrag sjunka i medeltal med 9 euro. De här förändringarna hänger ihop med regeringsprogrammets sparåtgärder där målet är att under år 2016 spara in 22 miljoner euro ur utgifterna för allmänt bostadsbidrag.

Ersättningarna för privat sjukvård minskar (Regeringsproposition RP 106/2015)
Regeringen förutsätter inbesparingar som motsvarar 78 miljoner euro från sjukförsäkringens sjukvårdsersättningar. Inbesparingarna genomförs genom att skära ned ersättningstaxorna för privat läkare, tandläkare och munhygienistarvoden samt för undersökningar och behandlingar som ordinerats av läkare eller tandläkare. Taxorna för ersättningen för tandgranskning och protetiska åtgärder för frontveteraner hålls på 2015 års nivå. De nya ersättningstaxorna kan ses 1.1.2016 på adressen www.kela.fi/taksat (på finska).

Ny initialsjälvrisk på 50 euro för läkemedelsersättningar (Regeringsproposition RP 128/2015 rd)
Regeringen föreslår att läkemedelskostnader skulle ersättas från FPA först efter en årlig initialsjälvrisk på 50 euro, dvs. när de personliga läkemedelskostnaderna överstigit detta belopp. Initialsjälvrisken skulle vara 50 euro per kalenderår. Den ska inte gälla dem som är under 18 år.

Initialsjälvrisken ska ändå räknas in i årssjälvrisken, dvs. årstaket som år 2016 är 610,37 euro.

Grundersättningen för läkemedel höjs från nuvarande 35 till 40 %. Den lägre (65 %) och högre (100 %) specialersättningen hålls oförändrad. Däremot höjs den medicinspecifika självrisken från nuvarande 3,00 till 4,50 euro. När årssjälvrisken är överskriden är självrisken 2,50 euro per läkemedel och köp istället för nuvarande 1,50 euro.

Självrisken för resekostnader höjs (Regeringsproposition RP 106/2015)
Regeringen föreslår att självrisken för resor som FPA ersätter höjs från nuvarande 16 euro till 25 euro för en resa i enkel riktning. Samtidigt skulle årssjälvrisken för resor höjas från 272 euro till 300 euro i året.

FPA ersätter resor med taxi ifall kunden inte på grund av sin hälsa eller bristfälliga trafikförbindelser kan använda andra färdmedel. Taxiresor som FPA ersätter ska beställas från en regional beställningscentral. Om taxin beställs på annat sätt skulle självrisken stiga från 32 euro till 50 euro.

FPA kan utifrån kundens hälsotillstånd eller behov av hjälp bevilja en person rätt till så kallad bekant taxi. Från och med 1.1.2016 kan också resor med bekant taxi samordnas med andra resor åt samma håll. Resor samordnas inte om en patient med rätt till bekant taxi dessutom har ett intyg om rätt att resa ensam från hälso- och sjukvården.  Intyget görs på blankett SV 67r Intyg för reseersättning.

Små ändringar i sjukdagpenning och rehabiliteringspenning
Sjukdagpenningens minimibelopp sjunker från 24,02 euro till 23,93 euro per dag.

Regeringen föreslår att den årliga inkomstgränsen som berättigar till 70 procents ersättning sänks till 30 000 euro. Den nuvarande gränsen är 36 419 räknat i nivån för år 2015. Till den del som överstiger inkomstgränsen skulle sjukdagpenning och rehabiliteringspenningen istället för nuvarande 40 % vara 35 % till inkomster på 56 032 euro (nivån år 2015) och för överstigande inkomster 25 % (Regeringsproposition RP 105/2015).

För sjukdagpenningperioder som börjar år 2016 justeras sjukdagpenningen den partiella sjukdagpenningen och rehabiliteringspenningens inkomstgränser med lönekoefficienten som stiger 0,7 procent. Av arbetsinkomster som används som grund för dagpenningen avdras 4,60 % i försäkringsavgiftsavdrag.

Sjuförsäkringspremierna nästan oförändrade
Sjukförsäkringspremien för försäkrade är år 2016 1,3 % av den beskattningsbara förvärvsinkomsten i kommunalbeskattningen. Av skattepliktiga pensions- och förmånsinkomster är avgiften 1,47 %. Båda premierna sjunker 0,02 procentenheter jämfört med år 2015.

Arbetsgivarens sjukförsäkringsavgift är 2,12 % av lönerna. Löntagare och företagare betalar en dagpenningsavgift som är 0,82 % av lönen eller arbetsinkomsten. Båda avgiftena stiger med 0,4 % jämfört med år 2015.

Tilläggsandelen för försäkrade företagare hålls på samma nivå som 2015, dvs. vid 0,13 %.
Premien som tas ut av beskattningsbara pensions- och förmånsinkomster sjunker år 2016 från 1,49 till 1,47 %.

Handikappbidragen blir lite lägre
Handikappbidragen sjunker vid årsskiftet med med 0,4 %.
Handikappbidragens belopp är år 2016 följande: grundbelopp 92,94 e/mån, förhöjt bidrag 216,87 e/mån ja högsta handikappbidraget 420,51 e/mån.

Vårdbidraget för pensionstaget är nästa år: grundbelopp 62,25 e/mån, förhöjt vårdbidrag 154,96 e/mån samt föhöjt vårdbidrag 327,67 e/mån. Veterantillägget är 105,13 e/mån.

Högre ersättning för rehabiliterande psykoterapi
Möjligheterna för vuxna att anlita rehabiliterande psykoterapi blir bättre i samband med att självrisken sjunker för terapibesök för personer över 26 år.

Från början av nästa år är ersättningen för rehabiliterande psykoterapi den samma för unga och vuxna. Samtidigt finns det bara en ersättningsnivå och terapeutens utbildningsgrad påverkar inte ersättningsbeloppet.

Nästa år betalar FPA 57,60 euro i ersättning för individuell terapi. Tidigare ersatte FPA antingen 37 eller 45 euro till vuxna, medan under 26-åringar fick antingen 52 eller 60 euro för sina terapibesök. Ersättningsbeloppet har varit beroende av terapeutens utbildning.

Maximiersättningar vid rehabiliterande psykoterapi 1.1.2016

Rehabilitering för personer med grava handikapp reformeras
Från början av år 2016 är beviljandet av rehabilitering inte längre beroende av om klienten får åtminstone förhöjt handikappbidrag eller förhöjt vårdbidrag för pensionstagare.

I och med lagändringen förändras också rehabiliteringens innehåll och namnet byts till krävande medicinsk rehabilitering. Syftet är att gravt handikappade som deltar i arbetslivet ska få bättre möjligheter att delta i rehabilitering varmed de kan få stöd för att upprätthålla sin arbetsförmåga.

Reformen siktar på rehabilitering som sätts in i rätt tid och är effektiv.

Lagstadgad yrkesinriktad Tyk-rehabilitering fortsätter som KIILA-rehabilitering
FPA:s lagstadgade yrkesinriktade Tyk-rehabilitering ersätts 1.5.2016 av en ny KIILA-rehabilitering.
Tyk-rehabiliteringen fortsätter till dess. Syftet med KIILA-rehabiliteringen är att förbättra och stöda klientens arbetsförmåga och möjligheter att hållas kvar i arbetslivet.

Ny öppen rehabilitering för personer med sjukdomar i stöd- och rörelseorganen
Nästa år kan FPA erbjuda en ny form av öppen rehabilitering för yrkesaktiva personer som har sjukdomssymtom i stöd- och rörelseorganen. Tules-rehabiliteringarna, som huvudsakligen ordnats som slutenvård får därmed ett alternativ som genomförs som öppen rehabilitering.

Öppen rehabilitering gör det möjligt att kombinera arbete och rehabilitering. Denna rehabilitering lämpar sig bättre för en del av klienterna än rehabiliteringsperioder på rehabiliteringsanstalt.

I oktober infördes en ny förmån som heter partiell rehabiliteringspenning. Den partiella rehabiliteringspenningen stöder förvärvsarbete parallellt med rehabiliteringen.

Kostersättningen för celiakipatienter slopas
Från och med år 2016 beviljas inte längre kostersättning för personer med celiaki. Utbetalningen av kostersättningen upphör vid årsskiftet.
Slopandet av kostersättningen beror på sparbehovet i statsekonomin samt statsrådets gemensamt godkända politiska lösning om hur pengarna ska riktas. Ändringen har också som mål att jämställa personer med olika sjukdomar och funktionshinder.

Företagshälsovårdsersättningarna höjs en aning
FPA ersätter arbetsgivare och företagare kostnader för företagshälsovård. Ersättningarnas maximibelopp fastställs varje år. För räkenskapsperioden 2015 höjs maximibeloppen per arbetstagare cirka 1,5 % jämfört med år 2014. Likaså stiger maximibeloppen år 2016 för företagare med 1,5 %.

Studiestödet medger högre inkomster för föräldrarna
Gränserna för föräldrarnas inkomster som påverkar studiepenningarna höjs med 13 % från och med 1.1.2016. Höjningen gäller bara studerande i åldern 18–19 år vid läroanstalter på andra stadiet, som bor någon annanstans än hos en förälder.

Om föräldrarnas inkomster är minst 61 010 euro minskar de studiepenningen, och om de är minst 80 200 betalas ingen studiepenning alls. Studiestödet för dem som redan har studiepenning justeras utan ansökan. Om en studerande inte ännu får studiepenning måste han eller hon lämna in en ansökan.

De årliga indexjusteringarna av studiepenningarna upphör vilket betyder att studiepenningarnas grundbelopp från 1.8.2015 gäller tillsvidare.

Beviljandet av studiepenning för sådana studier som helt avläggs utomlands ändras 1.8.2016. Ändringen innebär att en medbograre i Finland eller i ett annat EU- eller EES-land kan får studiestöd utan att ha bott i Finland minst 2 år inom det 5 närmaste åren. Det förutsätter att personen har andra starka band till Finland.

Förändringar i familjeförmåner
Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens minimibelopp minskar nästa år med 0,4 %. Minimibeloppet sjunker från 24,02 euro till 23,93 euro per dag. FPA justerar automatiskt löpande dagpenningar som utbetalas till minimibelopp.

Regeringen föreslår (RP 105/2015), att föräldradagpenningar som betalats förhöjda för 30 dagar slopas och att den dagpenningen bestäms enligt en ersättningsgrad på 70 % istället för nuvarande 75 %. Ändringen gäller föräldradagpenningsperioder som inleds år 2016.

Stödet för hemvård och privat vård av barn samt den partiella och flexibla vårdpenningen minskar 0,4% i början av år 2016. FPA justerar löpande stöd automatiskt.
Regeringen har föreslagit ändringar i lagen om småbarnspedagogik och stödet för privatvård av barn (RP 80/2015). Enligt förslaget ska FPA från och med 1.8.2016 betala lägre stöd för privat vård (63,93 e/mån) om barnet har rätt till 20 timmar förundervisning (dagvård) i veckan. Om barnet har rätt till mer än 20 timmar småbarnspedagogik i veckan betalas privatvårdsstödets vårdpenningen till ett högre belopp (173,74 e/mån).

Enligt en regeringsproposition (RP 70/2015) ska barnbidrag från och med nästa år inte längre justeras enligt folkpensionsindex. Barnbidragets eurobelopp är därför det samma som år 2015:  Barnbidraget är för ett barn 95,75 euro, för de andra barnet 105,80 euro, för det tredje barnet 135,01 euro, för det fjärde 154,64 euro och för varje därpå följande barn 174,27 euro. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn som har rätt till barnbidrag.

Underhållsbidraget och underhållsstödet sjunker med 0,26 % från början av året. Minskningen beror på att levnadskostnadsindex har sjunkit. Det fulla underhållsstödet är från årsskiftet 154,77 euro per barn och månad. För närvarande är det fulla stödet 155,17 euro per månad, vilket betyder en minskning på 0,40 euro per månad. FPA justerar löpande underhållsstöd automatiskt.

Små förändringar till arbetslöshetstryggheten
Grunddagpenningens och arbetsmarknadsstödets fulla belopp är nästa år 32,68 e/dag.

Till villkoren för alterneringsledigheten föreslås skärpningar. Det skulle innebära att alterneringsledigheten begränsas till 180 dagar och ledigheten som kan vara 100-180 dagar måste tas ut i en följd. I och med skärpningen förutsätter alterneringsledighet minst 20 år i arbetslivet och en alterneringsersättning som motsvarar 70 % av den arbetslöshetsersättning, som den lediga vore berättigad till. Få ansöker om alterneringsledigt via FPA.

Garantipension får höjning på över 20 euro medan övriga pensioner minskar 0,4 %
Regeringen har höjt garantipensionens belopp varmed det garantipesionen stiger. Garantipensionens fulla belopp är nästa år 766,85 euro i månaden. Från garantipensionen avdras alla övriga pensioner och ingen garantipension betalas ut om övriga pensioner och ersättningar tillsammans uppgår till nästan samma belopp.

Folkpensionerna och familjepensionerna sjunker med folkpensionsindex 0,4 % i början av år 2016.

Folkpensionens fulla belopp för en ensamstående minskar med 2,33 euro till 634,30 euro i månaden. För gifta och sambon minskar folkpensionens fulla belopp med 2,07 euro till 562,62 euro i månaden.

Begynnelsepensionen för änkor och änklingar är nästa år 327,14 euro i månaden. Barnpensionens grundbelopp är 60,19 euro i månaden.

Pensionsbeloppen ändras automatiskt.

Bostadsbidrag för pensionstagare
År 2016 tillämpas samma uppvärmnings-, vatten- och underhållskostnader för bostadsbidrag för pensionstagare som år 2015. Däremot justeras gränserna för bassjälvrisken, tilläggsjälvrisken och förmögenhet eftersom de är bundna till folkpensionsindex.

Att arbeta som pensionär
Det är möjligt att arbeta som pensionär. Om man får rehabiliteringsstöd eller sjukpension från FPA får bruttoinkomsterna vara högst 743,84 i månaden år 2016. Denna inkomstgränsen gäller även om personen utöver FPA-pensionen eller stödet får arbetspension, som har en högre inkomstgräns.

Om inkomstgränsen överskrids måste man anmäla det till FPA. I allmänhet avbryts då utbetalningen av rehabiliteringsstöd eller sjukpension. År 2016 är inkomstgränsen 2,73 % lägre än år 2015.

De som har ålderspension kan arbeta utan begränsningar. Arbetsinkomsterna kan ändå inverka på beskattningen av pensionen samt möjligtvis på bostadsbidraget.
 
På webben
De nya förmånsbeloppen publiceras på FPA:s webbplats 1.1.2016

www.fpa.fi/boende
www.fpa.fi/familj
www.fpa.fi/utanarbete
www.fpa.fi/sjuk
www.fpa.fi/rehabilitering
www.fpa.fi/funktionshindrad
www.fpa.fi/pension
www.fpa.fi/foretagshalsovard