Päiväkotien valtakunnallinen kysely: Lapset viihtyvät luonnossa, ongelmana sinne pääsy

Vaikka metsään tai muuhun luonnonympäristöön siirtyminen arvioitiin tutkimuksessa yleensä helpoksi, joka kolmannessa päiväkodissa siirtymistä vaikeutti tarvittavan henkilöstön riittämättömyys tai kielteiset asenteet. Kyselyyn osallistui lähes 800 päiväkotia.

-Turvallisuusmääräykset ja vastuukysymykset nousivat usein esiin. Matkan pituus tai vaikeus, sopivan luontoympäristön puuttuminen, heikko pukeutuminen ja muut käytännön hankaluudet kuten vaikkapa koirankakkainen metsä pitävät harmittavan usein päiväkotilaiset pois luonnosta, kertoo Kansallisen allergiaohjelman väestöviestinnän projektipäällikkö Kimmo Saarinen.

Kysely Suomen päiväkotien luontosuhteesta valmistui tammikuussa 2015 yhteistyössä Lastentarhanopettajaliiton kanssa. Tekijät ovat FT Kimmo Saarinen ja FT Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Voit ladata raportin tästä (pdf 2,1 Mt).

Retket ja leikit luonnossa
Kyselyn perusteella 16 prosentissa päiväkodeista on jo nykyisin luontoryhmä ja/tai ohjattua luontotoimintaa. ”Vähän sinne päin” mainittiin lisäksi 24 prosentissa. Keskimäärin luontotoiminnassa oli mukana päiväkotia kohti 39 lasta kattaen noin puolet niiden lapsista.

Toki muutkin käyvät luonnossa. Erilaiset retket ja luonnonmateriaalien keruu ovat yleisimpiä luontotoiminnan muotoja. Ne ovat arkea yhdeksässä päiväkodissa kymmenestä. Myös leikit luonnossa olivat mukana kolmessa neljästä.

- Keskimäärin päiväkodista löytyi kaksi luontokoulutuksessa ollutta henkilöä. Vaikka henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin pidettiin hyvänä, joka neljäs totesi tehneensä tai tekevänsä sitä omalla ajalla tai omin kustannuksin, Kimmo Saarinen sanoo.

Tutkijan mukaan lasten luontosuhteen vahvistamiselle on vankat terveysperusteet.

- Urbaanissa ympäristössä elävien ihmisten katkennut luontoyhteys on ainakin osittainen syy moniin ympäristö- ja terveysongelmiin. Vahva luontosuhde lapsuudesta asti vahvistaa luontaista immuniteettia ja ”allergiaterveyttä”. Siksi lähimetsät ovat elintärkeitä jokaiselle.

Omin sanoin
Eräs vastaajista tiivisti luonnon merkitystä ja nykytilannetta näin: "Eniten vaikeuttaa henkilökuntapula. Ennen kun sai lähteä pienen lapsiryhmän kanssa yksin retkelle, toimi luontokasvatus mainiosti ja palaute vanhemmilta oli hyvin positiivista. Luontoretkeily vaikutti myös positiivisesti ryhmää rauhoittamalla. Lapset oppivat upeasti asioita luonnossa, osasivat suojella luontoa, kierrätys oli helppoa. Tästä kaikesta innostuneena kouluttauduin mm. Mörriohjaajaksi.

Oltuani äitiyslomalla ja hoitovapaalla oli toiminta muuttunut. ”Mitä jos tapahtuu jotain kamalaa, kenen vastuu?” -ajatus oli vallannut ihmiset ja lupa yksin retkeilylle evättiin. Yritys kääntää ajatukseksi ”mitä jos ei kuitenkaan tapahtuisi mitään kamalaa?” ei ottanut tuulta alleen ja siten retkeily on jäänyt lähes kokonaan. ... Tiedän, että monet asiat loksahtaisivat paikoilleen kun voisimme olla enemmän luonnossa.”

Mallia kaikille päiväkodeille
Kyselytutkimus on osa Kansallisen allergiaohjelman, Lastentarhanopettajaliiton sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin varhaiskasvatuksen yhteistyöhanketta Luonto lähelle ja terveydeksi! Sen tavoitteena on kasvattaa luonnossa viihtyviä ja vastustuskyvyltään terveempiä lapsia.

Tämän vuoden aikana kyselyn tuloksista ja Etelä-Karjalassa tehtävän pilottihankkeen kokemuksista on tarkoitus koota varhaiskasvatusta tukeva terveysperusteinen toimintamalli ja opas Suomen kaikkien päiväkotien käyttöön.

Lisätietoja:

Kimmo Saarinen        
Allergiaohjelman väestöviestintähanke
FT, projektipäällikkö            
040 721 4108
kimmo.saarinen@allergia.fi
www.allergiaterveys.fi