Pitkäaikaissairaiden toimeentulon turvaaminen vaatii uudistuksia

Terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmän rakenteita ja sisältöjä voidaan ja pitää uudistaa, todetaan loppukeväästä ilmestyneissä raporteissa. Kahdessa raportissa käsitellään mahdollisen maksukattojen yhdistämisen vaikutuksia ja asiakasmaksujen aiheuttamia haasteita eri kohderyhmille. Raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä EAPN Finlandin (Suomen köyhyyden vastainen verkosto) laatimia.

 

Tukien myöntämisessä huomioitava kokonaisvaltainen elämäntilanne

EAPN-Fin-verkoston kysely nostaa esiin monin esimerkein, kuinka sairastamisen kustannukset vaikeuttavat arjen hallintaa ja aiheuttavat monenlaisia inhimillisiä ongelmia. Vaikutukset koskettavat usein myös pitkäaikaissairaan läheisiä. Vuonna 2019 toteutettuun kyselyyn tuli lähes 1 000 vastausta.

Sairastamiseen liittyvä taloudelliset vaikeudet eivät johdu vain asiakasmaksujen ja omavastuiden liian korkeasta tasosta. Ongelmia syntyy myös esimerkiksi toimeentulotuen saamisen vaikeudesta, pikavippifirmojen toiminnasta, ulosotosta ja sairastamiseen liittyvien tukien alhaisesta tasosta.

Viime vuosina omat haasteensa on aiheuttanut toimeentulotukien myöntämisen siirtyminen Kelalle. Käsittelyajoissa on liian usein ylitetty lain sallima raja, ja päätöksien perusteluissa ei ole aina osattu ottaa huomioon elämää kokonaisvaltaisesti.

Raportti osoittaa, että sairastamisen kustannukset vaikuttavat laajasti elämän eri osa-alueilla. Toimeentulotuen myöntämisestä tulee tehdä enemmän harkinnallista ja kokonaisvaltaisesti hakijan elämäntilannetta huomioonottavaa. Julkisen vallan vastuulla on eri tavoin turvata niiden ihmisten elämää, joiden kohdalla sairastaminen tulee liian kalliiksi. 

 

Maksukattojen yhdistäminen käytännössä hankalaa

Suomessa on käytössä kolme maksukattoa: lääkemaksukatto, terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto ja terveydenhuollon matkojen maksukatto. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka jälkeen palvelu muuttuu loppuvuodeksi asiakkaalle maksuttomaksi. Sairastamisen maksurasitteen pienentämiseksi on ehdotettu kattojen yhdistämistä. Maksukattojen vuotuinen yhteiskertymä on noin 1 560 euroa. On ehdotettu, että yhdistetty maksukatto olisi korkeintaan 1 000 euroa. 

THL:n raportin mukaan maksukattojen yhdistäminen lieventäisi erityisesti eniten sairastaviin ja pienituloisiin kohdistuvaa maksurasitetta. Yhdistäminen ei kuitenkin helpottaisi alkuvuoteen kohdistuvaa korkeaa maksurasitetta esimerkiksi kalliita lääkkeitä käyttävien kohdalla. Tähän pitäisi pystyä vaikuttamaan muilla keinoilla kuten esimerkiksi maksukattojen nollautumisen hajauttamisella eri kuukausille.

Raportin mukaan yksi este maksukattojen yhdistämiselle on se, että asiakkaat eivät käytä vain yhden tahon palveluita. Esimerkiksi terveyskeskuksen asiakasmaksuista ja Kela-korvauksista vastaavat eri viranomaiset, joilla on eri rahoitus ja tietojärjestelmät. Maksukattojen yhdistäminen vaatisi terveydenhuollon rahoituksen uudistamista ja uusiin tietojärjestelmiin panostamista tulevan sote-uudistuksen yhteydessä.

 

Jatkamme työtä pitkäaikaissairaiden toimeentulon turvaamiseksi

Allergia-, iho- ja astmaliitto teki muutama vuosi sitten kyselyn pitkäaikaissairauksien aiheuttamista kustannuksista kolmen muun järjestön kanssa. Kyselyn tulosten perusteella pitkäaikaissairastaminen tulee osalle suomalaisista kohtuuttoman kalliiksi. Kaikilla ei esimerkiksi ole varaa ostaa lääkäreiden määräämiä lääkkeitä, ellei ota lainaa sitä varten.

Yhdessä muiden järjestöjen kanssa liitto on esittänyt eri yhteyksissä tarvetta uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmiä muun muassa maksukattojen ja omavastuiden osalta. Viimeksi keväällä järjestöt esittivät näkemyksensä antaessaan lausuntoja ehdotukseen asiakasmaksulain uudistamiseksi.

 

*****

Saarela, Tiina (toim.) Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa. Raportti kyselystä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista johtuvasta taloudellisesta ahdingosta paljon palveluja käyttävien osalta. EAPN-Fin. 2020.

Tervola, Jussi & Heino, Pekka. Onko yhdistetyssä terveydenhuollon maksukatossa järkeä? Vaikutusarvio eri vaihtoehdoista. Työpaperi 22/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020.