Ratkaisuja allergioiden ja astman aiheuttamiin kustannuksiin sotejärjestelmässä

Kansallinen allergiaohjelma (2008–2018) osoitti, että hyvin toteutetulla ohjelmalla voidaan vähentää sairauden aiheuttamia kustannuksia. Sen jatkoksi tarvitaan kansallinen luontoterveysohjelma, esitettiin Ratkaisuja allergioiden ja astman aiheuttamiin kustannuksiin sotejärjestelmässä -keskustelutilaisuudessa.

Allergiat ja astma ovat merkittäviä kansanterveyssairauksia, jotka aiheuttavat kustannuksia niin yhteiskunnalle kuin yksilöille. Astmaa sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista ja allergioita noin kaksi miljoonaa. Niiden suorat hoitokustannukset olivat vuonna 2018 noin 332 miljoonaa euroa ja epäsuorat tuottavuuskustannukset 1,2–1,5 miljardia euroa, kertoi ympäristöasiantuntija Juha Jantunen Allergia- ja astmaverkoston ja Allergia-, iho- ja astmaliiton 24.2. keskustelutilaisuudessa.

Kansallisen allergiaohjelman aikana (2008–2018) kustannuksia saatiin pienennettyä 1,2 miljardia euroa. Allergiaohjelmalla pyrittiin vahvistamaan sietokykyä. Luonto ja sen mikrobit ovat tärkeitä immuunipuolustuksen toiminnassa. Kosketus monimuotoiseen luontoympäristöön rikastaa ihmisen mikrobiomia, edistää tasapainoista immuunipuolustusta ja suojaa allergialta ja muilta tulehduksellisilta sairauksilta. Myös useat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnolla on lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

– Allergiaohjelma osoitti, että hyvin toteutetulla ohjelmalla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Sen jatkoksi tarvittaisiin kansallinen luontoterveysohjelma, Allergia-, iho- ja astmaliitto esitti keskustelutilaisuudessa.

Luontoterveys ja sen edistäminen herätti vilkasta keskustelua tilaisuuden panelistien keskuudessa. Keskusteluissa todettiin, että pienellä kustannuksilla, asennemuutoksella ja toimintatapauudistuksilla voitaisiin edistää terveyttä sekä saada kustannussäästöjä.

Panelisteja olivat kansanedustajat Tiina Elo (vihr.), Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Mika Niikko (ps.) sekä Juha Beurling-Pomoell (sd.), Terhi Peltokorpi (kesk.) ja Kaarina Järvenpää (kd.).

Hoitoon pääsyn alueelliset erot puhututtivat

Allergia-, iho- ja astmaliittoon otetaan usein yhteyttä hoitoon pääsyn ongelmista. Panelistit keskustelivat miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen alueellisista eroista päästäisiin eroon. Ratkaisuiksi he tarjosivat muun muassa sote-palvelujen järjestämisen valvonnan tehostamista, sanktioiden määräämistä lakia rikkoville hyvinvointialueille, perusterveydenhuoltoon panostamista erityissairaanhoidon sijaan, matalankynnyksen palvelujen käyttöönottoa sekä digitaalisten palvelujen ja sote-ammattilaisten lisäämistä.

Panelistit myös kertoivat, miten he edistäisivät pitkäaikaissairaiden asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa, jos heidät valitaan eduskuntaan tai päättämään sote-alan asioista.

– Ensi vaalikauden alussa olisi hyvä järjestää jonkinlainen kuuleminen sosiaali- ja terveysministeriön puolelle ja peräänkuuluttaa näihin asioihin konkreettisia muutoksia, sanoi Mika Niikko.

– Perusterveydenhuoltoon pitää saada lisää resursseja, ja eri pitkäaikaissairausryhmiä olisi nostettava esille. Pitkäaikaissairaudet pitäisi saada pidettyä mahdollisimman hyvällä tolalla, luonnossa liikkumalla ja liikkumalla, etteivät ne jatkossa vaatisi kallista erikoissairaanhoitoa, kertoi Kaarina Järvenpää.

– Selkeät sanktiot alueille, jotka eivät edes yritä hankkia palveluita yksityiseltä tai tarjoa palveluseteleitä. Pitää olla seuraamuksia asioille, jos ne eivät toteudu niin kuin laki sanoo. Maksukatto pitäisi jakaa kuukausikohtaiseksi. Lisäksi kasvattaisin apteekkien roolia. Yksittäiset apteekit voisivat tehdä halutessaan esimerkiksi verenpainemittauksia tai luomitarkastuksia walki-in-perusteella, Juha Beurling-Pomoell kertoi.

– Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja niiden turvaaminen on ennen kaikkea pitkäaikaissairaille ensisijainen asia. Toiseksi työkyky ja työterveys. Meillä on hirvittävä määrä ihmisiä työkyvyttömänä. Meidän tulisi löytää ratkaisuja, miten ihmiset saadaan pidettyä työkykyisinä, Tiina Elo painotti.

– Maksukattojen yhdistämisessä pitäisi päästä eteenpäin. Tarvitaan asiakasmaksulain kokonaisuudistus, jossa terveydenhuollon maksukaton seuranta siirtyisi hyvinvointialueille, kun se on nyt asiakkaalla. Toiseksi nostaisin esille hoidon jatkuvuuden ja mahdollisuuden saada sama hoitaja. Erityisesti asiakkaille, joilla on paljon käyntejä, oma hoitaja ja lääkäri ovat tärkeitä, sanoi Terhi Peltokorpi.

– Toimisin yhteistyöllä, tiedolla ja lainsäädäntötarkennuksilla. Tärkeää on ripeä, oikeanaikainen hoito, toimiva perushuolto ja pääsy sieltä erikoissairaanhoitoon. Yhtä lailla tärkeää on järjestöjen vertaistyö ja -tuki sekä sen mahdollistaminen ja edistäminen, totesi Mari-Leena Talvitie.

Katso Ratkaisuja allergioiden ja astman aiheuttamiin kustannuksiin sotejärjestelmässä -keskustelutilaisuuden tallenne