Verkossa tarjottava vertaistuki lisää merkittävästi pitkäaikaissairautta sairastavien ihmisten hyvinvointia. Tuore tutkimus järjestöjen verkkomuotoisista vertaisryhmistä vahvistaa tätä käsitystä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat vertaistukea eri sairauksia sairastaville ihmisille. Vertaistuki on vastavuoroista tukea, jota ihminen saa toiselta samaa sairastavalta tai saman asian kokeneelta. Korona-aikana verkkomuotoiset vertaistukiryhmät yleistyivät vauhdilla, mutta videovälitteistä verkkovertaistukea on tutkittu Suomessa vähän. Uutta tietoa tarjoaa tuore tutkimus, jossa Helsingin yliopisto tutki Psoriasisliiton ja Allergia-, iho- ja astmaliiton verkossa pidettyjä vertaistukitapaamisia keskustelunanalyysin keinoin.
Tutkimus osoittaa, että vertaistuen toteutusmuodolla ei ole väliä: Verkkovertaistuki on yhtä arvokasta kuin perinteinen, kasvokkainen vertaistuki. Tutkimuksessa tunnistettiin vertaistuen kolme peruspilaria: sairauteen liittyvän kokemustiedon jakaminen ja kerryttäminen, tunnetason yhteisymmärrykseen ja kuuntelemiseen perustuvan tuen tarjoaminen sekä voimaantuminen tuen vastavuoroisuuden myötä. Nämä elementit toteutuvat myös verkossa pidetyissä vertaistukitapaamisissa.
– Verkkomuotoisella ja kasvokkaisella vuorovaikutuksella on molemmilla vahvuutensa, ja toteutusmuoto on lopulta vain yksi tapaamisen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Vertaistuen tärkeimmät ulottuvuudet toteutuvat erinomaisesti myös verkkovertaistukiryhmissä, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden väitöskirjatutkija, tutkimusta tekemässä ollut Anna Heino.
– Tutkimusta tehdessä on ollut hienoa huomata, miten voimakas vertaisuuden kokemus osallistujien välille muodostuu. Aineiston ryhmissä jaetaan ajoittain hyvinkin vaikeita kokemuksia ja syviä tunteita toisilleen entuudestaan tuntemattomien ihmisten välillä. Vertaistuen merkityksellisyys nousee aineistosta hyvin koskettavalla tavalla esille, Heino kertoo.
Tutkimuksessa todettiin, että järjestöjen verkkovertaisryhmissä pitkäaikaissairaat voivat tukea toinen toistaan. Ryhmien osallistujat saavat vertaisilta tunnetason ymmärryksen lisäksi kokemustietoa muun muassa eri hoitomuodoista ja palveluista. Etenkin vastasairastuneille toisten osallistujien vinkit voivat olla arvokkaita.
Parhaimmillaan vertaistukiryhmiin osallistuminen kohentaa elämänlaatua, vähentää yksinäisyyttä ja helpottaa omista kokemuksista kertomista ja avun hakemista myös ryhmän ulkopuolisessa arjessa.
– Allergia-, iho- ja astmaliiton verkkovertaistreffejä on järjestetty jo 300 ja niihin on osallistunut 1200 henkeä. Olen moneen kertaan nähnyt, mikä merkitys on sillä, kun pääsee juttelemaan vertaisen kanssa vaikkapa anafylaksialapsen kuolemanpelosta tai atoopikon ihon kutinan estämisestä. Toinen ymmärtää jo puolesta lauseesta ja tsemppaa eteenpäin, sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton verkkoasiantuntija Anu Sauliala.
– Vertaistuki on järjestöjen tarjoaman tuen kivijalka. Kun hyvinvointialueilla nyt muovataan eri sairauksien hoito- ja palveluketjuja, päättäjien kannattaa pitää mielessä tämä järjestöjen auttamistyön muoto ja ottaa järjestöt mukaan täydentämään suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, muistuttaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.
Tutkimus on osa Psoriasisliiton ja Allergia-, iho- ja astmaliiton Verkkovertaistuki-hanketta. Tutkimuksen aineisto kerättiin järjestöjen videovälitteisistä verkkovertaisryhmistä, joissa ohjaajina oli sekä järjestöjen ammattilaisia että vapaaehtoisia vertaisohjaajia. Tulokset esiteltiin ensimmäisen kerran hankkeen webinaarissa 15.3., ja tutkimuksen loppuraportti on luettavissa verkossa. Verkkovertaistuki-hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Lisätiedot:
Anna Heino, sosiaalitieteiden väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
anna.s.heino@helsinki.fi, p. 041 535 7277
Senni Lappalainen, järjestösuunnittelija, Psoriasisliitto
senni.lappalainen@psori.fi, p. 050 331 8111
Anu Sauliala, verkkoasiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto
anu.sauliala@allergia.fi, p. 044 514 7957