Vyöruusuviikko 27.2.–5.3.2.: Vyöruusu aiheuttaa turhaa kärsimystä

Vyöruusu aiheutti vuonna 2022 yli 17 000 terveydenhuollon käyntiä sekä pitkittyneitä poissaoloja työikäisille. Siihen sairastumisen riskiä voi vähentää rokotteilla, muistuttaa Allergia-, iho- ja astmaliitto Vyöruusuviikolla 27.2.–5.3.2023.

Vyöruusussa kehon toiselle puolelle ilmaantuu vesikelloja muistuttavia rakkuloita. Niitä voi olla myös suussa, nielussa tai jopa silmässä. Rakkulat saattavat lisääntyä jopa viikkojen ajan ja ne voivat jättää arpia. Niitä seuraa koveneva hermokipu, joka saattaa pitkittyä. 

̶  Asteikolla yhdestä kymmeneen kipu on täysi kymppi, sanoittaa taudista kärsinyt potilas.

Vyöruusun riskiryhmään kuuluvat kaikki, jotka ovat lapsena sairastaneet vesirokon. Vesirokkovirus jää aina lapsuuden infektion jälkeen pysyvästi elimistöön ja arviolta 95 prosenttia suomalaisista aikuisista kantaa virusta. Viruksen kantajista noin joka kolmas sairastuu vyöruusuun jossain vaiheessa ja myös vesirokkorokotettu voi sairastua.

̶  Vyöruusu on ehkäistävissä oleva tauti, joka aiheuttaa turhaa kärsimystä. Siihen on olemassa tehokkaita rokotteita, joilla voidaan ehkäistä sairauden puhkeaminen. Vyöruusu voi aiheuttaa poissaoloja, kuluja ja on rasite jo ylikuormitetulle terveydenhuollolle, sanoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.

Vyöruusun oireet ja niiden voimakkuus ovat yksilöllisiä, mutta sen ilmaantumiseen ei voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Liikunta, hyvä yöuni tai oikeanlainen ravinto eivät suojaa vyöruusulta.

50 vuoden iästä alkaen kasvanut riski

Vyöruusuun voi sairastua minkä ikäinen tahansa, mutta riski kohoaa merkittävästi jo 50 vuoden iästä alkaen elimistön puolustusjärjestelmän heikentyessä. Siksi myös työikäisten ihmisten pitäisi suhtautua tautiin vakavasti.

Perussairaus tai perussairauden hoitoon käytettävä lääkitys (esimerkiksi suun kautta otettava kortisoni) voi lisätä riskiä sairastua vyöruusuun. Sairaus saattaa myös aktivoitua stressin tai vaikean, muuttuneen elämäntilanteen seurauksena.

Varhain aloitettu viruslääkehoito voi vähentää oireiden kestoa ja saattaa estää taudin pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tautia voi myös ennaltaehkäistä rokottautumalla. Rokotukset suojaavat sekä vyöruusun ilmestymiseltä että vyöruusun jälkeiseltä kiputilalta. Vyöruusurokote ei vielä kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, mikä tarkoittaa, että rokote on omakustanteinen. Vyöruusurokotuksesta kiinnostuneen kannattaa keskustella lääkärinsä kanssa.

Vyöruusuviikkoa vietetään 27.2.–5.3.2023, jotta useampi tunnistaisi vyöruusun oireet ja suojautuisi taudilta.

Lisätietoja

Allergia-, iho- ja astma-asiantuntija, Katariina Ijäs, Allergia-, iho- ja astmaliitto, puh. 040 188 1540, etunimi.sukunimi@allergia.fi

Artikkeli vyöruususta [pdf-tiedosto]

Vyöruusuopas [pdf-tiedosto]

Lähteet:

Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ICD-10 -käyntisyyt ja
Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2-käyntisyyt