Järjestöjen kysely: Yli 40 prosenttia vastaajista on tinkinyt lääkkeiden ostosta

Kuluttajaparlamentti selvitti kuluttajakyselyllä, kuinka hallituksen säästötoimet vaikuttavat kuluttajiin. Kyselyn painopiste oli erityisesti siinä, joutuuko yhä useampi kuluttaja tinkimään tulevaisuudessa perustarpeistaan ja terveydenhoidostaan.

Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän toimeentuloa ja terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.

Sipilän hallituksen valmistelemat ja toteuttamat leikkaukset ovat korottaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, nostaneet Kelan korvaamien matkojen sekä lääkkeiden omavastuuosuuksia ja pienentäneet yksityisen hammaslääkäri- ja lääkärikäynnin Kela-korvauksia. Vuodelle 2017 on kaavailtu 134 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Myös vammaisten henkilöiden palveluista aiotaan säästää tuntuvasti. Samanaikaisesti asumiseen sekä eläkkeisiin liittyviä indeksikorotuksia on jäädytetty tai toteutettu vähennyksinä.

Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).

Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.

Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää.

Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.

Pienituloisilla on tutkitusti heikommat edellytykset huolehtia terveydestään. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.

Kuluttajaparlamentti kartoitti hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Kyselyvastauksissa eläkeläisten osuus korostui. Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta osoitteesta: http://bit.ly/2eO6n5E

Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Hallituksen säästötoimia koskevaan kannanottoon yhtyivät seuraavat järjestöt: 

ADHD-Liitto, Aivovammaliitto, A-klinikkasäätiö, Allergia- ja astmaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Autismisäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Finnilco, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Irti Huumeista, Kehitysvammaliitto, Kotien Puolesta Keskusliitto ry, Kuuloliitto, Lapsiperheiden Etujärjestö, Marttaliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Nuorisosäätiö, Nuorten Kotkien Keskusliitto ry, Näkövammaisten liitto, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen Monikkoperheet, Suomen nuoret lesket, Suomen Parkinson-liitto, Suomen potilasliitto, Suomen Setlementtiliitto, Takuusäätiö, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto