Pesu- ja puhdistusaineet

Pesu- ja puhdistusaineita tutkitaan siitä näkökulmasta, että tuotteet ovat kosketuksissa ihoon ja ne eivät aiheuta tuoksuherkille oireita.  

Tuotteita tutkitaan aina käyttötarkoituksen mukaisesti. Tuotteet voivat olla tiivisteitä, laimenettavia tai valmiita käytettäväksi. Pesu- ja pyykinpesuaineissa on usein yhtenä raaka-aineena saippua. Saippua raaka-aine on hajusteeton, mutta se omaa ominaistuoksun. Jauhemaisissa pyykinpesuaineissa saippua voi tuntua hajusteisena ja harhaanjohtaa kuluttajaa hajustettuna tuotteena. Saippuan käyttö tuotteessa ei tarkoita, että aine olisi hajuste. Jos tuote on hajustettu, siihen on lisätty hajustetta. 

Jauhemaisissa pyykinpesuaineissa on sallittua käyttää zeoliittia. Zeoliitti ei ole tilastoitu allergiaa aiheuttavaksi. Zeoliitti on savimainen aines ja se voi paakkuuntua  pesukoneeseen, mikäli suosii alhaisia pesulämpötiloja ja ohjelmia, joissa on lyhyt huuhtelu. Tällöin zeoliitti voi jäädä huonon pesutuloksen johdosta tekstiiliin ja näkyy valkoisina alueina. Kuluttajien ohjeistuksen ja aineen oikeanlaisen annostuksen osalta on tärkeää, että pakkauksissa on selkeät käyttöohjeet ja niitä noudatetaan. Pesuaineen yliannostelu ei paranna pesutulosta, vaan päinvastoin. Käyttöohjeita on syytä noudattaa hyvän ja oikeanlaisen pesutuloksen vuoksi. Konetta ei myöskään kannata täyttää liian täyteen. Kaikissa jauhemaisissa pyykinpesuaineissa ei ole zeoliittia. Mikäli zeoliittia on paakkuuntunut pyykinpesukoneeseen, koneen voi pestä puhdistusohjelmalla tyhjillään korkeassa lämpötilassa. 

KEMIKAALIKYSELYN TULOKSIA

Allergia-, iho- ja astmaliitto, Marttaliitto ja Kuluttajaliitto toteuttivat toukokuussa 2022 yhteistyönä kemikaalikyselyn arjen ja ympäristön kemikaalien aiheuttamista haasteista ja terveyshuolista. 

Arjen kemikaalit ovat sellaisia aineita, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme, kuten henkilökohtaisessa hygieniassa, terveydenhoidossa, siivouksessa, ruoanlaitossa ja puutarhassa. Useimmat arjen kemikaalit ovat käyttötarkoituksessaan hyödyllisiä ja oikein käytettyinä vaarattomia, mutta on kuitenkin myös kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa terveys- ja ympäristöhaittoja.

Kemikaalikuormaa halutaan vähentää: Tulosten perusteella, suomalaiset ovat nykypäivänä tietoisia siitä, että kemikaaleissa piilee riskejä niin omalle terveydelle kuin ympäristölle ja 89 % vastaajista pyrkiikin omien mahdollisuuksien vähentämään omaa kemikaalikuormaansa. 76 % vastaajista on kiinnittänyt enemmän huomiota kemikaalien terveys- tai ympäristövaikutuksiin viimeisen vuoden aikana ostaessaan tai käyttäessään tuotteita.

On kuitenkin olemassa paljon kemikaaleja, jotka eivät ole kuluttajille tuttuja. 36 % vastaajista ei osaa tai osaa tunnistaa huonosti mitkä ovat sellaisia kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. 41 % vastaajista kokee, ettei täysin tiedä miten voisi vähentää käyttämiensä kemikaalien haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kemikaaleja käytetään ja säilytetään oikein: Arjen kemikaaleja osataan käyttää oikein: 83 % vastaajista sanoo käyttävänsä tuotteita juuri niihin käyttötarkoituksiin, joihin ne on tarkoitettu. Kemikaaleja myös säilytetään kodeissa pääsääntöisesti oikein. Vastaajista 86 % säilyttää tuotteita lasten ja kotieläinten ulottumattomissa. Myös kemikaalijätteiden kanssa osataan toimia oikein ja lajitella ne niihin kuuluviin keräyksiin; 22 % vastaajista kaipaa kuitenkin tarkempia ohjeita ja neuvontaa oikein toimimiseksi kemikaalien hävitysasioissa.

Pakkausmerkinnät tuottavat ongelmia: Kemikaalien pakkaukset ovat varustettu pitkillä tuoteselosteilla, merkinnöillä ja varoitusmerkeillä. Vain 62 % vastaajista sanoo ymmärtävänsä mitä pakkausmerkinnät tarkoittavat ja 77 % sanoo osaavansa tunnistaa kemikaalien varoitusmerkit. Kyselyssä oli lyhyt kuvatehtävä, jossa vastaajan piti valita oikea varoitusmerkki tai turvallisen käytön ikoni oikean määritelmän kohdalle. Tehtävä meni lähes poikkeuksetta virheettömästi kaikilla vastaajilla. Ainoastaan ”Terveysvaaran” määritelmä tuotti pieniä ongelmia, ja 15 % vastaajista valitsi virheellisesti kuvaksi ”Ympäristölle vaarallinen”-merkin. Tehtävässä oli vain sellaisia varoitusmerkkejä ja ikoneita, joita voi esiintyä kodin kemikaaleissa, ja sen oli tarkoitus toimia samanaikaisesti lyhyenä opetustuokiona.

Pakkausmerkinnöillä ja varoitusmerkeillä tiedotetaan tuotteen mahdollisista vaaroista sekä vaarojen ennaltaehkäisymenetelmistä. Vain 62 % vastaajista myönsi osaavansa valita oikeat suojakäsineet ja muut suojavarusteet käsitellessään kemikaaleja, mikäli tuotteen käyttö sellaisia vaatii. Vastaajista 70 % ilmoitti osaavansa toimia, jos vaarallista kemikaalia joutuu hengitysteihin, suuhun, silmiin tai iholle.

Hajusteet puhututtavat: Kyselyn viimeisessä osiossa vastaajilla oli vapaa sana siihen, mitkä asiat vaikuttavat omalla kohdalla kemikaalien käyttöön ja valintaan. Monilla valintaan vaikuttavat erilaiset allergiat, hengitystiesairaudet ja iho-ongelmat. Tällöin yritetään valita mahdollisimman vähän kemikaaleja sisältäviä ja herkälle iholle kehitettyjä, mahdollisesti Allergiatunnuksen omaavia tuotteita. Osa turvautuu siivouksessa kokonaan etikka- ja ruokasoodapohjaisiin puhdistusmenetelmiin.

Suurimpana rajoittavana tekijänä tuotteiden valinnassa nousi esiin kuitenkin hajusteyliherkkyys. Suurin osa vastaajista valitsee tuotteensa hajusteettomina ja toivoo, että näin tekisivät muutkin. Hajusteille herkistyneet ihmiset kokevat liikkumisen ja asioimisen julkisissa tiloissa erittäin hankalaksi.

Huoli tulevaisuudesta: Kyselyssä nousi esiin huoli seuraavien sukupolvien terveydestä. Omille lapsille ei toivota enää samanlaista kemikaalialtistumista kuin mitä itse on elämän aikana saanut, jolloin tietoa kemikaaleista ja niiden riskeistä on ollut vähemmän saatavilla. Lapsen odottaminen ja saaminen on monelle äidille ollut käännekohta, jolloin on alettu enemmän kiinnittämään huomiota arjessa käytettyihin kemikaaleihin. Myös ympäristöarvot ja huoli luonnosta vaikuttavat monella vastaajalla kemikaalin valintaan. Tällöin valitaan mahdollisuuksien mukaan tuote, joka on biohajoava ja ympäristöystävällinen.