Älä huolehdi, äiti! - anafylaksiavaaran kanssa oppii elämään

Tweet

Moniallerginen esikoisemme tuli juuri täysi-ikäiseksi. Tähän elämänvaiheeseen kuuluu luonnollisena osana itsenäistyminen ja elinpiirin laajeneminen – niin meilläkin. Tästä viimeisin konkreettisin esimerkki saatiin, kun nuoremme ilmoitti, että ovat varanneet kavereiden kanssa lennot ja majoituksen Keski-Eurooppaan. Ja ettei sitten tarvitse huolehtia, kaikki on ihan hallinnassa.

Allergialapsi kyllä pärjää

Nuorellamme on vaikeat allergiat monelle ihan tavalliselle ruoka-aineelle (vehnä, ohra, ruis, kananmuna, maito, pähkinät). Näiden välttely on täällä Suomessakin välillä haastavaa, joten miten ihmeessä hän osaa toimia niiden kanssa ulkomailla? 

Olen yllättänyt itsenikin sillä, että päällimmäinen fiilikseni tulevaa reissuansa ajatellen ei olekaan pelko, vaan luottamus. Myös ylpeys siitä, että lapsestani on kasvanut fiksu, itsenäinen nuori, joka kyllä pärjää. Jäin pohtimaan syitä sille, miksi en oikeastaan jännitä yhtään, vaikka nuoren allergialista on edelleen tosi pitkä. 

Allergisena on pitänyt ennakoida, varautua ja varmistaa

Suurin syy tähän luottavaiseen fiilikseen on varmaankin se, että nuoremme on harjoitellut elämään allergioidensa kanssa ihan pienestä pitäen. Hän on harrastanut monenlaista ja käynyt kavereiden luona kyläilemässä. Olemme käyneet perheen kanssa ravintoloissa ja samalla harjoitelleet ruuan tilaamista allergiat huomioiden. Olemme matkustaneet kotimaassa ja ulkomailla, joten myös matkustaessa huomioon otettavat asiat ovat tulleet tutuiksi.

Nuori on koko elämänsä elänyt sen asian kanssa, että pitkän allergialistan kanssa ei voi olettaa tai vaatia, että joku tekisi ympäristöstä täysin allergeenivapaan. Aina on pitänyt ennakoida, varautua ja varmistaa.

Pienempänä on tietysti vähän harmittanut, että ei ole voinut syödä kaverisynttäreillä kuin omia eväitä. Tai että kauppakeskuksen joulupukki on tarjonnut sellaisia karkkeja, mitä ei ole voinut syödä. Myöhemmin koulussa muut ovat muovailleet muovailuvahalla (sis. vehnää), kun itse on joutunut tyytymään turvallisuuden nimissä muuhun hommaan. 

Anafylaksia voi tulla vahingossa – lääkkeet aina mukana

Mutta alkuun aikuisen tukemana ja myöhemmin yhä itsenäisemmin kaikista tilanteista on selvitty. Välillä on tarvittu antihistamiinia tai joskus jopa adrenaliinia ja ambulanssia, mutta toisaalta näiden ikävien kokemusten ansiosta tiedän, että tarvittaessa nuori osaa toimia vahinkotilanteessa. Hän ymmärtää, että ensiapulääkkeitä on syytä pitää aina mukana ja osaa käyttää niitä tarvittaessa.

Hänen kaverinsa tietävät, miten allergia-asiat on otettava huomioon, joten ovat nytkin fiksusti varanneet reissulleen majoituksen, jossa voi itsekin tehdä ruokaa (ravintoloista voi joissain maissa olla vaikea saada näin monilla allergioilla turvallista annosta). 

Allergiat on otettava huomioon, muttei antaa rajoittaa elämää

Nuori itse ei halua tehdä allergioistaan “mitään numeroa” - ne kuuluvat erottamattomina hänen elämäänsä ja ne on otettava aina huomioon, mutta niiden ei tarvitse antaa liikaa rajoittaa elämää. 

Lapset ja nuoret ovat nopeita oppimaan ja sopeutumaan - meidän vanhempien tehtävä on tukea ja auttaa, mutta myös antaa mahdollisuus harjoitella ja oppia elämää varten. Emme voi poistaa kaikkia vaaratekijöitä ympäristöstä, mutta voimme opettaa ennakoimaan ja välttämään niitä. Sen takia aionkin huolehtia sen verran, että varmistetaan vielä yhdessä vakuutus- ja lääkeasiat kuntoon ennen reissua ja sitten: 
- Pitäkää hauskaa ja nauttikaa matkasta!

Niina, anafylaksialapsen äiti