Astma ja lääkehoito, miten se nyt menikään?

Tweet

Astman hoidon kulmakivi on inhaloitavat lääkkeet. Tätä mantraa hoetaan kaikissa astman hoitoa käsittelevissä oppaissa ja julkaisuissa. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Mistä palasista astman lääkehoito koostuu ja mitä asioita on hyvä jokaisen astmaa sairastavan tietää esimerkiksi suun hoidosta tai astmalääkkeiden haittavaikutuksista?  

Lääkehoidon pitää olla riittävän yksinkertaista 

Astman lääkehoidon tulisi olla mahdollisimman helppoa. Mitä selkeämpää ja yksinkertaisempaa astman lääkehoito on, sitä todennäköisemmin se myös toteutuu. Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti astman vaikeustaso ja astmaa sairastavan mielipide huomioiden. Hoitavan lääkärin kanssa on siis hyvä jutella sekä omista mieltymyksistä mutta myös mahdollisista lääkehoitoon liittyvistä peloista tai haasteista.

Lääkeaineita ja lääkelaitteita on paljon erilaisia ja niitä on mahdollista saada joko yhdistelmävalmisteina tai jokainen lääkeaine erillisenä inhalaattorina. Moni kokeekin helpoimmaksi yhden inhalaattorin taktiikan, joten jos lääkekaappiin alkaa kertyä monia erilaisia inhalaattoreita ja lääkkeenotto vie tuhottomasti aikaa niin kannattaa jutella lääkärin tai astmahoitajan kanssa mahdollisuudesta siirtyä käyttämään tällaista yhdistelmälääkettä. 

Inhaloitavia lääketyyppejä on erilaisia 

Astmalääkkeet hengitetään suoraan keuhkoihin. Jotta lääke saadaan kulkeutumaan keuhkoihin mahdollisimman helposti, se pakataan inhalaattoreihin eli lääkelaitteisiin.

Jauhemaiset inhalaattorit ovat nykyään yleisin lääkelaitemuoto. Jauheinhalaattori on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja sopii suurelle osalle astmaa sairastavista. Jauhemainen lääke annostellaan inhalaattorista sisäänhengityksen voimalla, mitään lisälaitteita ei tarvita.

Jauheinhalaattorin käyttö vaatii kuitenkin sen, että pystyy hengittämään sisään tarpeeksi voimakkaasti ja tarpeeksi pitkään. Jos lääkkeenottotekniikka ei ole tarpeeksi hyvä, iso osa lääkkeestä voi jäädä suun ja nielun alueelle eikä pääse pienempiin keuhkoputkiin asti.

Eri valmistajien jauhemaiset lääkelaitteet ovat vähän erilaisia, joten pyydä terveydenhuollon tai apteekin ammattilaista näyttämään sinulle kyseisen lääkelaitteen lääkkeenottotekniikka aina kun lääkelaite vaihtuu uudentyyppiseen.

Sumutemuotoiset astmalääkkeet ovat pakattu inhalaattoriin yhdessä ponneaineen kanssa. Sumutemuotoinen lääke ei siis tarvitse ihmisen omaa sisäänhengitysvoimaa vapautuakseen inhalaattorista. Sumutemuotoinen lääke kannattaa annostella tilanjatkeen kautta, sillä sumutemuotoisen lääkkeen ottaminen vaatii erityisen hyvää sisäänhengityksen ja käden yhteispeliä.

Tilanjatke on muovinen tai metallinen sylinterinmallinen kammio, jonka toisessa päässä on paikka inhalaattorille ja toisessa päässä on suuosa, jonka kautta inhalaattorin ja suuosan väliseen kammioon vapautettu lääke hengitellään keuhkoihin. Tilanjatkeen kautta sumutemainen lääke on helppo hengitellä omaan tahtiin ja lääke pääsee silti keuhkoihin asti.

Tilanjatkeen kautta otetaan yksi lääkeannos kerrallaan. Lääke ravistellaan ennen käyttöä ja asetetaan tilanjatkeeseen. Lääkeannos vapautetaan tilanjatkeeseen ja se hengitellään 1–2:lla hengenvedolla, halutessa voi hengitellä useammankin hengenvedon tilanjatkeen kautta. Tilanjatkeessa on venttiili, joka estää uloshengityksen joutumisen lääkekammioon. Voit siis rauhassa hengitellä tilanjatkeen kautta ulos ja sisään. Osassa tilanjatkeista on ilmaisin, joka viheltää, jos tilanjatkeen kautta hengittää liian voimakkaasti.   

Tilanjatke on apuväline, jota pitää huoltaa säännöllisesti. Se pitäisi pestä viikoittain valmistajan ohjeen mukaan ja vaihtaa uuteen vuoden välein. Tilanjatke kuluu käytössä ja silloin sen sisäpintaan voi jäädä lääkeainetta, jonka oikea paikka olisi keuhkoissa, ei tilanjatkeen sisäpinnalla.  

Kolmas inhalaattorityyppi on Soft Mist -inhalaattori. Soft Mist -inhalaattoreissa ei ole ponnekaasua ja niiden tuottama lääkesumu on hidasta. Hidas lääkesumu kulkeutuu keuhkoihin paremmin kuin perinteisten sumutemuotoisten inhalaattorien tuottama lääkesumu. Soft Mist -inhalaattoreita ei myöskään käytetä tilanjatkeen kanssa. 

Joissain tilanteissa voidaan käyttää lääkkeiden annosteluun myös nebulisaattoria. Se on laite, joka muuntaa nestemäisen lääkkeen hienojakoiseksi sumuksi, jota voidaan hengittää maskin tai suukappaleen kautta. Nebulisaattoriin annostellaan lääkeaineet nestemäisessä muodossa. 

On hyvä tietää, onko oma lääkelaite jauhe-, sumute- vai Soft Mist -inhalaattori. Silloin itsekin ymmärtää paremmin, miten lääkelaite toimii ja mitä on syytä ottaa huomioon. Kuten se, että vain sumutemaisten lääkkeiden kanssa käytetään tilanjatketta mutta muiden lääkelaitetyyppien kanssa ei. Tai että jauhemainen lääke vaatii reippaampaa sisäänhengitystä kuin tilanjatkeen kautta otettu sumutemainen lääke. 

Miten erilaiset astmalääkkeet eroavat toisistaan? 

Hoitava lääke on astman hoidon kulmakivi 

Astman lääkehoidossa tärkeintä on hoitaa astmatulehdusta keuhkoissa. Astmatulehdus aiheuttaa astman oireet. Hoitamalla tulehdusta hoidetaan astman juurisyytä.  Hoitavat lääkkeet sisältävät kortisonia. Kun kortisoni annostellaan suoraan keuhkoihin, se vaikuttaa tehokkaasti, ei juurikaan kulkeudu verenkiertoon ja siten myös mahdolliset haittavaikutukset jäävät pienemmiksi.  

Hoitava lääke on tärkeää ottaa säännöllisesti lääkärin ohjeen mukaan. Sitä käytetään yleensä päivittäin, lääkkeestä riippuen 1–2 kertaa päivässä. Hoitavaa lääkettä jatketaan ohjeen mukaisesti, vaikka astmaoireet helpottaisivatkin. Astmaoireet palaavat yleensä nopeasti, jos hoitava lääkitys lopetetaan. Hyvin hoidettu astma onkin yleensä melko vähäoireinen ja se onkin astman hoidon yksi tärkeimmistä tavoitteista. 

Avaava lääke auttaa helpottamaan astmaoireita. Se ei kuitenkaan hoida astman varsinaista syytä, tulehdusta.  

Avaavia lääkkeitä on sekä nopeavaikutteisia eli oirelääkkeitä että pitkävaikutteisia, enemmän oireiden ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja valmisteita. Avaava lääke on astmaa sairastavalle tärkeä, sillä astmaoireet tai astmakohtaus voi yllättää hyvästä hoidosta huolimatta ja silloin oireita helpotetaan juuri avaavalla lääkkeellä, yleensä juuri nopeavaikutteisella avaavalla lääkkeellä. Siksi kannattaakin huolehtia, että avaava lääke on kurantissa kunnossa ja ajan tasalla, ettei astmaoireiden sattuessa apuna ole vanhentunut ja tehonsa menettänyt lääke.  

Astman hoitoon antikolinergeja 

Yhä enemmän käytetään myös avaavan lääkkeen tapaan vaikuttavaa lääkeainetta, antikolinergia, osana astman hoitoa. Antikolinergeja käytettiin aiemmin pääosin keuhkoahtaumataudin hoitona. Tutkimusten mukaan myös osa astmaa sairastavista hyötyy antikolinergeistä. Antikolinergia voidaan lisätä myös yhdistelmälääkkeen joukkoon. Nämä kolmoislääkkeiksi kutsutut hengitettävät lääkkeet ovatkin yleistyneet viime vuosina myös astmaa sairastavien keskuudessa. 

Mitä muita lääkkeitä voidaan käyttää astman hoitoon? 

Astman hoito perustuu hengitettäviin lääkkeisiin mutta joskus tarvitaan myös muita lääkkeitä. Astmaoireiden vaikeutuessa lääkäri voi määrätä käyttöön montelukastin. Se on tabletti- tai raemuotoinen astmalääke, joka vähentää astmatulehdusta keuhkoissa ja helpottaa siten astmaoireita.  

Nykyiset astman hoitosuositukset pyrkivät vähentämään suun kautta tablettina käytetyn kortisonin haittavaikutuksia. Tablettikortisonikuuri aloitetaan harkitusti ja pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Lääkärin määräämä kortisonitablettikuuri on kuitenkin aiheellinen ja tulee aina käyttää ohjeen mukaisesti. 

Vaikean astman hoitoon on olemassa biologisia lääkkeitä. Ne ovat pistettäviä lääkkeitä.   

Pahenemisvaiheen hoito 

Pahenemisvaiheen hoito-ohje on muuttunut viime vuosien aikana. Enää hoitavan lääkkeen annostusta ei automaattisesti nosteta, vaan avuksi otetaan avaava lääke, jota saa käyttää reilusti, jopa 4–6 annosta/pv. Toivottavaa olisi, että jokaisella astmaa sairastavalla olisi yksilöllinen hoitosuunnitelma ja että jokaisella olisi selkeät ohjeet pahenemisvaiheiden varalle. 

Jos astman oireet eivät helpota avaavan lääkkeen lisäämisen jälkeen muutamassa päivässä tai yleisvointi on hyvin heikko, pitää hakeutua lääkärin arvioon. Lääkäri määrittää oireiden perusteella, onko tarvetta lisälääkitykselle. Lisälääkkeinä voidaan käyttää suun kautta otettavia kortisonitabletteja tai kuuriluontoista hoitavan lääkkeen annoksen nostamista tai tarvittaessa, jos kyse on bakteerin aiheuttamasta taudista, antibioottikuuria. Lääkitys määrätään kuitenkin aina yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti. 

Astmalääkkeiden haittavaikutukset 

Hengitettävät lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä. Sopivalla annostuksella ne eivät yleensä aiheuta pitkäaikaisia haittoja. Hyvä lääkkeenottotekniikka varmistaa, että lääke kulkeutuu keuhkoihin saakka ja pienentää mahdollisten haittavaikutusten todennäköisyyttä.  

Astman hoitoon tarkoitetut hengitettävät lääkkeet ovat yleisesti hyvin siedettyjä ja aiheuttavat vain vähän haittavaikutuksia. Avaavat lääkkeet voivat hoidon alkuvaiheessa aiheuttaa sykkeen nousua, vapinaa ja levottomuutta. Nämä oireet ovat yleensä tilapäisiä ja lieviä. Antikolinergien tyypillisiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen ja ummetus. Joillekin antikolinergit voivat aiheuttaa myös paikallista yskänärsytystä. 

Hoitavat lääkkeet voivat aiheuttaa suun alueen hiivatulehdusta, sammasta sekä lisätä riskiä hampaiden reikiintymiselle. Jos haittavaikutuksia ilmenee, niin niistä kannattaa jutella hoitavan lääkärin kanssa. Hyvällä suun hoidolla voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä isoa osaa suun alueen oireista. 

Montelukastin yleisimmät haittavaikutukset ovat vatsaoireet ja päänsärky. Osalle lääke voi aiheuttaa painajaisia yötä vasten otettuna.  

Biologiset lääkkeet ovat hyvin siedettyjä. Ne aiheuttavat tyypillisesti lieviä haittavaikutuksia pistopaikan kohdalla. Muita haittavaikutuksia voivat olla myös päänsärky ja ylävatsakipu. 

Tablettikortisonihoitoon liittyy monesti haittavaikutuksia. Niitä ovat esimerkiksi luuston haurastuminen, ihon oheneminen ja mustelmaherkkyys. Monelle voi tulla myös yllätyksenä, että tablettikortisonit voivat aiheuttaa osalle mielialaoireita sekä unettomuutta.   

Suun hoito ja inhaloitavat lääkkeet 

Astmalääkkeiden säännöllinen käyttö voi vaikuttaa suun terveyteen, erityisesti suun limakalvojen ja hampaiden hyvinvointiin. Astman hoitoon käytettävät lääkkeet voivat lisätä suun hiivatulehduksen riskiä (sammasta) ja voivat lisätä suun kuivumista, mikä lisää kariesriskiä. Tästä syystä suunhoito on erityisen tärkeää astmaa sairastaville. 

Vinkit suun hoitoon 

Harjaa hampaat huolellisesti kahdesti päivässä ennen lääkkeenottoa. Käytä fluoria sisältävää hammastahnaa. Hampaat pestään aina ennen astmalääkkeen ottoa, ei lääkkeenoton jälkeen. Hampaiden pesu ennen lääkkeenottoa suojaa hampaita paremmin lääkkeen aiheuttamalta happohyökkäykseltä ja siten ehkäisee hampaiden reikiintymistä. 

Huuhtele suu purskuttelemalla vedellä lääkkeen käytön jälkeen. Tämä vähentää lääkkeen jäämiä suussa ja ennaltaehkäisee näin suun ja nielun alueen haittavaikutuksia. 

Muista puhdistaa myös hammasvälit. Käytä säännöllisesti hammaslankaa tai väliharjoja. Tämä auttaa ehkäisemään iensairauksia. 

Käytä ksylitolituotteita lääkkeenoton jälkeen. Ne vähentävät kariesriskiä ja voivat auttaa myös suun kuivumisen ehkäisyssä. 

Käy hammastarkastuksessa säännöllisesti. Ammattilainen voi havaita mahdolliset ongelmat ajoissa ja antaa suosituksia suunhoitoon.