Juoksu, allergia ja astma – hankala yhtälö?

Tweet

Tanja Heleä harrastaa pääasiassa juoksua maanteillä ja poluilla. Hänen vuoden 2017 kesätavoitteena on polkujuoksussa Nuts YlläsPallas -tapahtuman 30 kilometrin lenkki tunturissa. Tämä ei kuitenkaan ole Tanjan kesän ainut juoksutapahtuma, vaan tänä vuonna niitä kertyy seitsemän toukokuusta syyskuulle. Miten juoksu ja kilpaileminen onnistuvat astmasta ja siitepölyallergiasta huolimatta?

Tanja epäili itse aluksi liikunnan aikaisen hankalan ja raskaan hengityksen liittyvän siitepölyallergiaan. Myös epäilys jonkinlaisista paniikkikohtauksista vaikean hengityksen vuoksi kävi Tanjan mielessä. Kyseessä oli kuitenkin astma, johon Tanja sai lääkityksen. Lääkityksestä huolimatta oireita tuli silloin tällöin, joten lääkettä vaihdettiin. Tanja kokee, että hänen astmansa on hyvässä hoitotasapainossa nyt. Flunssan ja siitepölyn aikaan Tanja joutuu kuitenkin välillä ottamaan tupla-annokset lääkettä.

Tanja juoksee ja pyöräilee omatoimisesti sekä käy lisäksi viikoittain juoksukoulun treeneissä, joissa hänellä ei yleensä ole avaavan lääkkeen tarvetta. Avaava lääkitys kulkee kuitenkin aina mukana ja kovissa suorituksissa sitä pitää joskus käyttää. Esimerkiksi viimeisellä puolimaratonilla kuumana hellepäivänä Tanjan piti käyttää avaavaa lääkettä. Joskus kuuman päivän maraton on pitänyt keskeyttää, jos hengitys ei ole tasaantunut avaavan lääkityksenkään myötä. Tanjan mukaan hellekeli ja kova pakkanen hankaloittavat liikunnan harrastamista ja tuovat helpommin astmaoireita. Hankalista sääolosuhteista huolimatta hän pyrkii treenaamaan juoksua.  

Tanjan mukaan astman ja kuntoilun voi yhdistää. Liikunta auttaa keuhkoja vahvistumaan ja fyysinen kunto kehittyy, kun lääkitys on kohdallaan. Tanja muistuttaa, että liikuntalajeja on niin paljon, että voi itse valita sen, josta pitää.

Muille astmaatikoille hän haluaa sanoa terveisiä: ”älkää luovuttako, vaikka tuntuu raskaalta ja meinaa usko mennä omaan tekemiseen. Pienikin liikunta on hyväksi ja askel askeleelta eteneminen vie eteenpäin. Välillä pitää ottaa iisimmin, kun kroppa sitä vaatii, mutta siitä pääsee taas jatkamaan. Olkaa armollisia itsellenne. Itse juoksin ensimmäisen maratonini puoli vuotta astman diagnosoinnin jälkeen ja vajaa kolme vuotta juoksuharrastuksen aloittamisesta. Mikään ei ole mahdotonta, kun vaan uskoo itseensä.”

Tanjan ajatuksia kuntoilusta ja astmasta voi seurata myös hänen blogistaan: https://yksipaivaelamasta.blogspot.fi