Kevät tuo tullessaan siitepölyt

Tweet

Suomalaisista noin 20% on siitepölyallergisia. Yleisimmin allergiaoireita aiheuttaa lehtipuut keväällä, heinät kesällä ja pujo loppukesästä. Koivun siitepöly aiheuttaa eniten allergiaoireita suomalaisille. Siitepölyallergian yleisimmät oireet ovat allerginen nuha, aivastelu, silmien ärsytys ja kutina sekä joskus myös hengitystieoireet kuten yskä ja hengenahdistus. Myös katupöly aiheuttaa monille oireita keväisin, hankalin aika kestää noin 3-6 viikkoa ja ajoittuu usein samoihin aikoihin lehtipuiden siitepölykauden kanssa. 

Kun tänä vuonna kinoksia ja sulamisvettä Allergiaviikon (21.-27.3.2022) kynnyksellä lumisen talven jälkeen riittää, ei hankalimman katupölykauden aika ole vielä. Sen sijaan siitepölykausi on keväisen lämpimien ja aurinkoisten säiden vallitessa alkamassa. Valtakunnallisesta siitepölytiedottamisesta vastaava Turun yliopisto kertookin tiistaina 15.3. pähkinäpensaan kukinnan olevan alkamassa maan lounaisosissa ja Uudellamaalla, ja lepän kukinnan ennakoidaan näillä alueilla alkavan noin viikon kuluessa. Osoitteesta www.norkko.fi voit tarkistaa ajantasaisen tilanteen ja varautua allergiakauden alkuun sekä seurata siitepölykauden etenemistä. Siitepölytiedotteet päivittyvät tiistaisin ja perjantaisin. 

Hoida hyvin siitepölyallergiaa

Allergiaoireiden hyvä hoito on tärkeää sillä hoitamaton allerginen nuha lisää astman riskiä.  Allergialääkkeet ovat turvallisia ja helpottavat allergiaoireita nopeasti. Monet pelkäävät edelleen antihistamiinien väsyttävän sillä aikoinaan ensimmäiset markkinoille tulleet antihistamiinit todella myös väsyttivät mutta nykyään suurin osa markkinoilla olevista valmisteista ei enää aiheuta väsytä. Kannattaa myös muistaa, että oireileva siitepölyallergia voi aiheuttaa muiden ikävien oireiden lisäksi myös väsymystä. Allergialääkitys kannattaa aloittaa silloin kun ensimmäiset allergiaoireet ilmestyvät. Jos oireilu ei helpota itsehoitolääkkeillä muutamassa päivässä tai oireet pahenevat lääkityksestä huolimatta niin silloin tulee hakeutua lääkärin arvioon. Samoin jos siitepöly- tai katupöly aiheuttaa hengenahdistusoireita.  

Jos allergiaoireet yllättävät niin silloin kannattaa kääntyä apteekin ammattilaisten puoleen. Siitepölyaikaan aikuiselle ihmiselle ilmestyvän allergisen nuhan oireet eivät vaadi lääkärikäyntiä eikä allergiatestejä tarvitse tehdä, jos oireet helpottavat allergialääkkeillä. Pienen lapsen oireilu vaatii lääkärin arviota.  

Lääkkeitä, itsehoitokonsteja ja siedätyshoitoa

Allergian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä saa ilman reseptiä ja apua kannattaa kysyä apteekin henkilökunnalta, jos on epävarma mikä tuote kannattaa valita. Hoida allergiaa oireiden mukaan, käytä allergiasilmätippoja helpottamaan silmien kutinaa ja vuotamista ja allergianenäsuihkeita allergisen nuhan hoitoon. Antihistamiinitabletti tuo avun oireisiin nopeasti. Apteekista löytyy monia erilaisia valmisteita ja tablettimuotoisellekin lääkkeelle löytyy korvaajia, jos tablettilääkkeen käyttö on hankalaa. Antihistamiinivalmisteita löytyy niin liuosmuodossa kuin myös suussa sulavina tabletteina. Osalle siitepölyallergia aiheuttaa allergisen nuhan lisäksi myös hengitystieoireita, yskää ja jopa hengenahdistusta. Joskus allergialääkkeiden lisäksi tarvitaankin myös astman hoitoon käytettäviä lääkkeitä, usein kausiluontoisesti, ja siksi jos allergiaoireiden lisäksi on myös hengenahdistusta, kannattaa käydä lääkärin arviossa lääkityksen tehostamista varten.  

Lääkehoidon lisäksi kannattaa kokeilla myös muita itsehoitokonsteja. Limakalvojen kunnosta kannattaa pitää hyvää huolta kosteutustipoilla ja -suihkeilla ja nenäkannun käyttö kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi. Nenäkannun käytöllä voi vähentää limakalvoilla olevan siitepölyn määrää ja siten vähentää myös allergiaoireilua. Suihkussa käynti iltaisin ennen nukkumaan menoa vähentää hiuksiin ja iholle mahdollisesti tarttuneen siitepölyn määrää ja siten vähentää yöaikaista oireilua. Tyynyliinaa voi vaihtaa normaalia useammin ja siitepölykaudella ei kannata ikkunatuulettaa kotia. Ulkona urheilu ja puuhastelu on hyvä jättää sateisemmille päiville, silloin siitepölyä on vähemmän ilmassa.  

Siedätyshoito on tehokas siitepölyallergian hoitomuoto, se on allergian syynmukaista hoitoa ja parantaa monen siitepölyallergisen elämänlaatua huomattavasti. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Siedätyshoitoa ehdotetaan usein silloin, jos hankalia allergiaoireita esiintyy asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta. Myös alkavat astmaoireet yhdistettynä hankaliin siitepölyoireisiin ovat syy miettiä siedätyshoitoa. Siedätyshoitoa kannattaisi harkita myös lievemmissäkin oireissa sillä se on ainoa hoitomuoto, jolla hoidetaan siitepölyallergian syytä, ei vain oireita. Siedätyshoitoon tulee sitoutua useamman vuoden ajaksi, yleensä hoidon kesto on noin 3 vuotta. Siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden loppumisen jälkeen eli monesti syksy on hyvä hetki aloittaa siedätyshoitoa. Näin saadaan hoito alkuun jo ennen seuraavaa siitepölykautta. Siedätyshoitoa voidaan toteuttaa sekä pistossiedätyshoitona että tablettisiedätyshoitona. Molemmat siedätyshoitotavat ovat tehokkaita.  

Siitepölykausi kestää varhaisesta keväästä syksyyn  

Ensimmäiset, tavallisimmin vielä vähäisiksi jäävät määrät siitepölyä ovat ilmassa jo kevättalvella, kun pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä kantautuu kauempaa Euroopasta. Omat leppämme aloittavat yleensä maaliskuussa, ensin harmaaleppä ja sitten tervaleppä. Samaan aikaan kukkii pähkinäpensas, jota kasvaa yleisenä ainoastaan eteläisimmässä Suomessa. Huhtikuussa lepän siitepölyn määrä on yleensä runsaimmillaan läpi Suomen. Kuun lopulla aloittavat eteläisimmät raudus- ja hieskoivut, mutta toukokuussa ne pölisevät suuressa osassa maata voimallisimmin. Pohjoisimmassa Lapissa koivun, mukaan lukien tuntureiden vaivaiskoivun, siitepölyä on ilmassa runsaasti vielä kesäkuulla. 

Heinälajeja on paljon ja niiden siitepölykausikin siksi pitkä. Lajeista ensimmäiset kukkivat jo toukokuun lopulla, useimmat kuitenkin juhannuksen alla. Heinäkuu on nimensä veroista heinäpölyn huippuaikaa koko Suomessa, ja kuun lopulla ehtivät kukkaan varhaisimmat pujot. Elokuun puolivälissä pujopölyn määrä ilmassa alkaa laskea ja häviää elokuun loppuun mennessä. 

Niin kevätkesän allergiapuiden kuin keskikesällä kukkivien heinien ja pujon kohdalla sää lopulta ratkaisee, milloin kausi alkaa ja miten se etenee. Lämpö jouduttaa kukinnan alkua, viileys jarruttaa – ja poutainen ja tuulinen päivä pitää siitepölypitoisuudet korkealla, kun sade huuhtoo hiukkasia mukanaan.  

Sään viiletessä allergiakasvikausi päättyy, mutta syyskuussa saattaa vielä kaukokulkeutua pujon sukuisen marunatuoksukin siitepölyä. Suomessa kasvi on toistaiseksi satunnainen tulokas, joka ei kaikkina vuosina ehdi kukkia. Tulevaisuudessa pitenevät kasvukaudet ja lämpenevät syksyt saattavat muuttaa tilannetta. 

Nyt on aika päivittää tiedot ja osallistua

Nyt kun siitepölykausi alkaa, niin muista hoitaa hyvin siitepölyallergiaasi. Osallistu Allergiaviikon tapahtumiin ja päivitä tietosi siitepölyallergian hoidosta.

Terveisin

Katariina, allergian, ihon ja astman asiantija ja Tiina, luonto- ja ympäristöterveyden asiantuntija