Kokemuksia astmaatikon painonhallintakurssilta

Tweet

Hain astmaatikkojen painonhallintakurssille ja yllätyin iloisesti, kun tulin hyväksytyksi. Jo ennen kurssin alkua pelkkä tieto siitä, että saan tukea loputtomaan taisteluuni ylipainoa vastaan, antoi voimaa ja aloin tehdä pieniä muutoksia ja suunnitelmia kurssijakson varalle.

Tiesin jo kurssia aloittaessani, että haluan tehdä pysyviä muutoksia. Minulle oli ja on edelleen tärkeintä se, etten enää liho ja vielä entistäkin painavammaksi. Paino sai mielestäni mieluummin vaikka pysyä entisellään. Olen kokenut niin monet erilaiset laihdutuskuurit ja niitä seuranneet rakettimaiset painonnousut, ettei sellaiseen enää ollut varaa. Tämä kurssi tukikin loistavasti juuri pysyvien elämäntapamuutosten etsimistä ja löytämistä, eikä minulta kurssilaisena odotettu yhtäkään sellaista muutosta, jota en itse pitänyt mielekkäänä ja mahdollisena ylläpitää läpi koko loppu elämän.

Kurssi keskittyi mielestäni oleelliseen eikä pakottanut kurssilaisia kuluttamaan aikaa ja energiaa elämää vaikeuttaviin asioihin, kuten kaloreiden laskemiseen. Varsinaista uutta tietoa sain kurssilta vain vähän, mutta tututkin asiat esitettiin niin, että motivaatio tiedon parempaan sisäistämiseen ja viemiseen toiminnan asteelle omassa elämässä lisääntyi. Etenkin liikunnan merkitys astmaatikolle kirkastui entisestään ja olen saanut kurssiin aikana käyntiin säännöllisen liikunnan, joka on ratkaisevasti parantanut vointiani. Olen myös huomannut yleiskuntoni kehittyneen näiden viikkojen aikana.

Painoni nousuun on vaikuttanut jatkuva väsymys. Liikunnan lisääminen on auttanut minua nukkumaan jonkin verran paremmin ja ulkoilu taas auttaa väsymyksen tunteeseen. Tätä kautta minun on ollut selkeästi helpompi huolehtia säännöllisistä ruoka-ajoista ja välttää jatkujaa napostelua, mitkä myös ovat asioita, joita kurssilla painotettiin. Kun tähän asti olen syönyt myös unentarpeeseen, on se selkeästi vähentynyt tämän kurssin aikana.

Itse asetin tavoitteikseni säännöllisen ateriarytmin löytämisen, runsaan kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisen ja säännöllisen liikuntarytmin löytämisen. Nämä tavoitteet ovat melko hyvin täyttyneet, vaikka välillä tulee kiireisiä päiviä ja lounas jää syömättä tai korvautuu napostelulla. Myös yksi flunssa katkaisi kurssin aikana liikuntaputken, mutta olen erityisen ylpeä siitä, että parannuttuani jatkoin heti siitä mihin jäin, eikä liikuntaharrastus katkennutkaan kokonaan, kuten aikaisemmin on tupannut käymään. Ja flunssakin tuntui hellittävän helpommin kuin aikaisempina syksyinä, mitä pidän yhtenä säännöllisen, melko runsaan aerobisen liikunnan positiivisista vaikutuksista.

Elämäntapojen muuttaminen ei ole koskaan helppoa. Tässä astuvat kuvaan kurssitoverit ja ohjaajat, joiden viesteistä sai yllättävän paljon sekä käytännöllisiä vinkkejä että virtaa ylittää ne hetket, jolloin ote tuntui alkavan lipsua. Kahdeksan viikkoa vain tuntuu kovin lyhyeltä ajalta pysyvien muutoksien omaksumiseen ja hiukan jännitän, pärjäänkö kurssin päätyttyä omin nokkineni vai liu’unko sittenkin taas takaisin vanhoihin tapoihini. Nyt onkin edessä uusien, aivan omien tukirakenteiden luominen ja olenkin onnistunut löytämään itselleni muutaman ystävän, jotka ovat luvanneet tsempata minua painoprojektissani kurssin päätyttyä.

Astmaatikon painonhallintakurssi on oiva löytöretki omaan mieleen, sillä sen monet erilaiset tehtävät pakottavat pohtimaan omaa elämää kokonaisuutena. Se on hyvä, sillä vuosien ja vuosikymmenten varrella karttuneita kiloja ei karisteta vain jättämällä jotakin syömättä. Olen erityisen iloinen siitä, että tiedostin tämän kurssin aikana lihomiseeni vaikuttaneita seikkoja, joiden korjaamista voin nyt määrätietoisesti jatkaa sen sijaan, että keskittyisin vain oireen, eli lihavuuden poistamiseen.

Teksti: Hanna Pippuri