”Miten voit elää ilman?”
”Tää on niin hyvää, miten sä pystyt olla syömättä?”
”Millä ihmeellä sä oikein elät, jollain riisillä ja vedellä vai?
”Hyi mitä toi on sun lautasella?”
”Ois ihan hirveetä, jos ois noin paljon rajoitteita.”
Tällaisia kysymyksiä ja toteamuksia olen kuullut kertoessani ruoka-allergioistani tai yksinkertaisesti kouluruokalan pöydässä istuessani omien ruokieni kanssa.
Itseäni nämä kommentit eivät koskaan ole satuttaneet, vaan tuntuneet lähinnä ärsyttävältä ja inhottavalta. Ajattelemattomat kommentit voivat kuitenkin aiheuttavat turhaa häpeää ja epämukavuutta omasta ruokavaliosta ja sen kertomisesta.
Allergiat eivät ole oma valintani, vaan asia, jonka kanssa joudun elämään päivittäin. Elän juuri sitä minulle tavallista elämää, niin kuin kuka tahansa muukin ihminen ilman allergioita. Se, että lautasellani oleva ruoka saattaa näyttää erilaiselta kuin se ”tavallinen”, ei tarkoita sitä, että se olisi pahaa tai outoa.
Toki listani allergioista kuulostaa pitkältä, mutta todellisuudessa sen ulkopuolella on monia asioita, joita saan silti syödä. Usein vastaan kysymykseen: ”Millä oikein elät?” yksinkertaisesti: ”Elän tavallisella ruoalla, joka on vain tehty minun ruokavaliotani noudattaen.”
(Teksti jatkuu kuvan alla.)
Kun vastaasi tulee allerginen ihminen, tee tilanteesta hänelle mukava. Älä töksäyttele puoli-ilkeitä kommentteja, vaan kysy. Vaihtoehtoisesti voit myös olla kommentoimatta koko asiaa, jos se tuntuu sinusta hyvältä.
Et voi tietää, miten allerginen kokee itse tilanteen. Joillekin allergioista kertominen saattaa olla ahdistavaa ja epämukavaa, jos haluaisi vain sulautua joukkoon. Toisaalta kyseinen ruokavalio on toiselle se oma, ja sen negatiivinen kommentointi ja ihmettely voi osua arkaan paikkaan. Siksi sinulla on tärkeä rooli siinä, mitä sanot.
Itse tykkään vastailla kysymyksiin ja kerron mielelläni mitä syön, mutta vitsailut siitä, että miten voin elää ilman jotakin tuotetta, voi hyvin jättää pois. Elän oikein mainiosti ilman minua allergisoivia tuotteita. Suurinta osaa en ole koskaan maistanutkaan, joten enhän edes tiedä, mistä jään paitsi!
Kuinka siis puhua allergiselle? Mielestäni vastaus on hyvinkin yksinkertaisesti tämä: puhu allergiselle niin kuin kenelle tahansa muullekin. Kysy, jos et tiedä. Älä tee asiasta numeroa vähättelevillä ja ajattelemattomilla kommenteilla.
Ymmärrän, että allergioita voi olla vaikea käsittää, jos ei ole niistä minkäänlaista kokemusta. Siksi haluankin jakaa omia ajatuksiani siitä, miltä tällaiset tilanteet voivat tuntua allergisen näkökulmasta.
Ihanaa syksyn jatkoa!
Somelähettiläs Eevi