Mitä hallituksen kehysriihen päätökset tarkoittavat allergiaa-, ihosairauksia ja astmaa sairastaville?

Tweet

Hallituksen kehysriihessä vuosille 2025–2028 tehtiin päätöksiä, joilla on monia vaikutuksia pitkäaikaissairauksia sairastaville. Niiden seurauksena sairastaminen on entistäkin kalliimpaa.

Suomen julkinen talous on heikentynyt, ja hallitus joutui tekemään kehysriihessä päätöksiä saadakseen valtion velkaantumisen kuriin ja talouden kestävälle pohjalle. Kolmen miljardin euron säästöt tulevat veronkorotuksista ja säästöistä eli leikkauksista.

Asiakasmaksut nousevat

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tullaan korottamaan tavoitteena 100 miljoonan euron lisätulot. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden rahoituksesta tullaan vähentämään 100 miljoonaa euroa. Asiakasmaksujen nousu saattaa aiheuttaa sen, että hoitoon hakeudutaan hyvin myöhään tai ei laisinkaan, mikä saattaa vaikuttaa hyvinvointialueiden kustannuksiin päinvastaisesti asiakkaiden palvelutarpeiden lisääntymisen vuoksi.

Hallitus laittoi esitykseensä ponnen, jossa kannustetaan hyvinvointialueita vapauttamaan pienituloisimmat asiakasmaksuista. Tämä oli turhaa, koska jo tällä hetkellä asiakasmaksulaissa hyvinvointialueilla on mahdollisuus alentaa tasasuuruisia terveydenhuollon asiakasmaksuja. Valitettavasti se on käytössä vain parilla hyvinvointialueella. Suomessa asiakasmaksuja maksavat eniten pienituloiset ja paljon sairastavat.

Lääkkeiden hinnat nousevat

Yleinen arvonlisävero eli ALV nousee 25,5 prosenttiin. Vero koskee kaikkia, jotka ostavat tavaroita ja käyttävät palveluja. Korotus ei kuitenkaan koske esimerkiksi lääkkeitä ja ruokaa. Arvonlisäverotuksen korottaminen tilanteessa, jossa sosiaaliturvaa on jo merkittävästi heikennetty, ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta.

Lääkkeiden hinta nousee. Kehysriihessä päätettiin, että lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen kalenterivuotuinen alkuomavastuuosuus korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja omavastuun määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Hyvä asia on, että vihdoin lääkekorvausten vuosiomavastuun osituksen valmistelu käynnistyy. Tämä helpottaa pitkäaikaissairaiden maksutaakkaa, kun lääkekatto jaetaan osiin neljännesvuosittaisella tai muulla tavalla jaksotetulla vuosiomavastuulla.

Perusterveydenhuollon hoitotakuu pitenee

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa vaadittavaa hoitajamäärää hoidettavia kohti vähennetään. Nyt 20:tä vanhusta kohti pitää olla 13 hoitajaa. Jatkossa hoitajia on oltava 12. Tästä toimenpiteestä arvioidaan säästyvän 45 miljoonaa euroa ja vuodesta 2028 alkaen 119 miljoonaa euroa. Nämä summat tullaan vastaavasti vähentämään hyvinvointialueiden rahoituksesta. Lain tavoite hyvästä ja laadukkaasta vanhusten hoivasta ei kuitenkaan muutu.

Perusterveydenhuollon hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta ja suun terveydenhuollossa neljästä kuuteen kuukauteen, mitkä eivät vastaa sote-uudistuksen tavoitteita. Samanaikaisesti yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin tehdään merkittävä rahallinen panostus, mikä ei auta pienituloisia palvelujen käyttäjiä.

Pidämme tätä huomattavana heikennyksenä sairastaville, koska kukaan ei tule terveemmäksi jonottamalla hoitoon. Hoitojonossa sairaudet pahenevat, jolloin niiden hoitaminen tulee entistäkin kalliimmaksi. Todennäköisesti sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys lisääntyvät ja pitenevät, mikä aiheuttaa entistä enemmän kuluja yhteiskunnalle.

Palveluvalikoimaa rajataan

Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan. Sosiaalihuollon palveluvalikoima vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Erikoissairaanhoidon osalta palveluvalikoimaa rajataan asteittain siten, että tavoitetaan 70 miljoonan euron säästöt. Palveluvalikoima ja siihen kohdistuvat rajoitukset edellyttävät laajaa yhteiskunnallista ja keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. On erittäin hyvä, että siihen nyt ryhdytään.

Sairaalaverkkoa koskevista päätöksistä tehdään korvaavia toimia, joilla haetaan 75 miljoonan euron säästöä. Käytännössä sairaalaverkon osalta toteutetaan työryhmän I vaihe, jossa yhdistetään perus- ja erikoistason yöaikaisia päivystyksiä.

Järjestöjen rahoitus pienenee

Järjestöjen avustuksia vähennetään kolmasosa vuosien 2025–2027 aikana, mikä kohdentuu mittavasti ennalta ehkäiseviin palveluihin ja vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukeen. Samaan aikaan hallituksen jo tekemät muut leikkaukset johtavat järjestötyön tarpeen kasvuun.

Leikkausten kokonaisvaikutusten arviointi puuttuu edelleen. Päätökset ja niiden kohdentuminen ovat aina myös arvovalintoja. Mitä sinä ajattelet leikkausten kohdentumisesta?

Paula Hellemaa
toiminnanjohtaja, Allergia-, iho- ja astmaliitto