Olen työskennellyt astmaa sairastavien kanssa muutaman vuoden sekä terveydenhuollossa että järjestömaailmassa. Astmaa sairastavan hoitokontaktit terveydenhuollon ammattilaisten kanssa voivat olla nopeita ja niitä voi olla harvoin, jos ollenkaan. Tämän vuoksi sinulle, astmaa sairastava, on saattanut jäädä terveydenhuollossa käymisen jälkeen rutkasti kysymyksiä, jotka pohdituttavat. Tässä blogitekstissä vastaan niistä kolmeen. Toivottavasti tekstien luettuasi edes yksi asia on sinulle selkeämpi ja hallitset astmaasi paremmin.
Pitääkö minun käyttää hoitavaa lääkettä päivittäin, vaikka minulla ei ole oireita?
Monesti astman hyvän hallinnan perusteena on se, että hoitavaa (ylläpitolääkettä) lääkettä otetaan joka päivä, vaikka oireita ei sillä hetkellä olisikaan. Ylläpitolääke hoitaa elimistön puolustusjärjestelmän vääränlaisen toiminnan aiheuttamaan keuhkoputkien tulehdusreaktiota ja tällä tavoin vähentää keuhkoputkien supistumistaipumusta. Ylläpitolääkkeen päivittäisellä käytöllä minimoit astmaoireesi sekä pahenemisvaiheet. Voit ajatella niin, että esimerkiksi verenpainelääkkeitäkin käytetään päivittäin, vaikka korkean verenpaineen oireita ei itse tuntisikaan.
Voinko harrastaa liikuntaa normaalisti astmasta huolimatta?
Astman hoidossa tavoiteltavaa on, että astmasta huolimatta toimintakykysi säilyy ennallaan. Harrastatpa sitten uimista, kiipeilyä, lenkkeilyä tai tennistä, hoito pyritään samaan ammattilaisen avustuksella sellaiselle tasolla, että voit jatkaa sinulle mieluista liikuntaa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ennen kun olet saanut astmaasi oikeanlaisen lääkityksen, liikunnan yhteydessä sinulla on voinut esiintyä hengenahdistusta. Tämä on voinut johtaa siihen, että liikunnan harrastaminen on vähentynyt.
Kun astmaan on saatu oikeanlainen ja riittävä lääkitys, sinun kannattaa jatkaa liikunnan harrastamista tai aloittaa se maltillisesti uudelleen. Oleellista kuitenkin on, että tunnistat hengenahdistuksen ja hengästymisen eron: normaali ja terveellinen hengästyminen tasaantuu suhteellisen nopeasti sen jälkeen, kun rasituskin loppuu. Hengenahdistus ei lopu rasituksen loputtua ja saattaa vielä levossakin hieman voimistua.
Kuinka usein minun pitää käydä astman takia lääkärin kontrollissa?
Kontrollien tarve määräytyy yksilöllisesti. Pääperiaate on kuitenkin se, että säännöllistä astmalääkitystä käyttävien tulisi käydä kontrollissa vuosittain. Jos astmasi on kuitenkin hyvässä hallinnassa ja alueellasi on mahdollisuus käydä astmahoitajan vastaanotolla, voi astmakontrollin hoitaa siellä. Lääkärin vastaanotolla olisi kuitenkin hyvä käydä 3–5 vuoden välein hyvästä hallinnasta huolimatta. Jos olet epävarma kontrollien tarpeesta, voit tarvittaessa soittaa työterveyteesi tai perusterveydenhuollon yksikköösi ja kysyä asiasta.
Haluatko lisää tietoa astman omahoidosta? Tutustu astmanabc.fi-sivuston verkkokursseihin ja Kysy asiantuntijalta -chattiin. Astman omahoidon ABC-hankkeen asiantuntijoiden tekemät verkkokurssit auttavat sinua kohti astman hyvää hallintaa!
Salla-Maaret Keijälä
hankevastaava, sh, TtK
Astman omahoidon ABC -hanke, Filha ry