Syksyn tullessa, töiden ja koulujen alkaessa tulee uusien vaatekappaleiden hankinta tai jopa vaatekerran uusinta monelle ajankohtaiseksi. Tästä antaa viitteitä suomalaisten vaatteiden ja kodintekstiilien kulutus, joka yltää noin 70 miljoonaan kiloon vuosittain.
Mikä vaikuttaa sinun ostopäätökseesi: vaatteen materiaali, siliävyys, väri vai ulkonäkö? Entä pesetkö vaatteesi ennen ensimmäistä käyttökertaa? Ostatko vaatteesi netistä vai kaupasta? Ihomme on kosketuksissa vaatteiden kanssa pitkiäkin aikoja. Erityisesti atooppista ihottumaa sairastavat herkistyvät tekstiilien sisältämille kemikaaleille muuta väestöä helpommin.
Tekstiilien valmistuksessa käytetään suuria määriä erilaisia kemikaaleja, kuten väri-, valkaisu- ja viimeistysaineita. Ruotsin kemikaaliviraston mukaan tekstiilien valmistuksessa käytetään 2450 erilaista kemikaalia. Tekstiilikemikaalien joukkoon mahtuu myös terveydelle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Vaikka kemikaaleja pestään pois tekstiilien tuotantoprosessissa, osa kemikaaleista jää tuotteeseen. Lisäksi tekstiileissä voi olla niitä kosteudelta suojaavia homeenestoaineita. Kemikaalijäämät tuotteessa voivat aiheuttaa allergisia oireita, kuten ihon kutinaa ja punoitusta.
Suomessa tekstiilien kemikaalipitoisuuksia valvotaan pistokokeilla. Suuret tuontimäärät kuitenkin vaikeuttavat valvontaa. Oman haasteensa tuovat nettikaupasta ostetut ja EU:n ulkopuolella tuotetut vaatteet, jotka eivät välttämättä täytä EU:n turvallisuusvaatimuksia.
Suosittelisin vaatteen pesemistä ennen käyttöönottoa, varsinkin jos olet allerginen tai herkkäihoinen.